kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.09.2026/Pykälä 162

khall 14.9.2026 § 162  

483/02.05.06/2025  

Päätös 

Esittelijä kaupunginjohtaja Parkkonen, Jari

Päätösehdotus 

Toimivalta Heinolan kaupungin hallintosääntö 5 luku 22 §

Valmistelija talouspalvelupäällikkö Piia Paasiranta
p. 044 797 5743, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Valmistelu Valtuusto on hyväksynyt kaupungin rahoitus- ja

varainhankintaperiaatteet kesäkuussa 2026. Periaatteiden mukaan konsernitilillä oleville varoille maksettavan talletuskoron sekä konsernitilin limiitin käytöstä perittävän koron määrästä päättää kaupunginhallitus. Tällä päätöksellä kaupunginhallitus vahvistaa konsernitiliin liitettyjen tilien korkoperusteet rahoitus- ja varainhankintaperiaatteiden mukaisesti.

 Konsernitilijärjestelmässä ei aiemmin ole peritty korkoa limiitin

käytöstä eikä maksettu korkoa konsernitilillä oleville talletuksille.

Koron perimättä jättäminen tai talletuskoron maksamatta jättäminen

on ollut aikanaan perusteltua alhaisen ja osin negatiivisen

korkotason aikana. Korkotason nousun myötä on päätöstä syytä

tarkastella uudestaan.

 Korkotasoa määritellessä tulee ottaa huomioon valtiontukisäädökset.

 Kunnan ja sen määräysvallassa olevien yhteisöjen välisissä

 rahoitusjärjestelyissä tulee noudattaa markkinaehtoisuuden

 periaatetta. Mikäli konserniyhteisölle tarjotaan rahoitusta tai

 maksuvalmiutta ilman asianmukaista korvausta tilanteessa, jossa

 vastaavasta rahoituksesta normaalisti perittäisiin korkoa, järjestelyyn

 voi liittyä kielletyn valtiontuen riski. Koron määrittely konsernitilin

 limiitin käytölle osoittaa, että sisäinen rahoitus järjestetään

 markkinaehtoisesti ja yhdenmukaisesti kaikkien konserniyhteisöjen

 osalta.

 Konsernitilin limiitin käytöstä perittävä korko

 Konsernitilin limiitin käyttö vastaa käytännössä kaupungin

 konserniyhteisölle myöntämää lyhytaikaista luottoa. Tämän vuoksi

 korkoehdon tulee olla markkinaehtoinen. Verohallinnon ohjeiden

 mukaan konsernin sisäisen rahoituksen korkotason tulee vastata sitä

 korkotasoa, jota riippumattomat osapuolet käyttäisivät vastaavissa

 olosuhteissa. Markkinaehtoisuutta arvioidaan muun muassa

 luottoriski, vakuudet, laina-aika ja rahoituksen käyttötarkoitus

 huomioon ottaen.

 Valtiontukisääntelyn näkökulmasta liian alhainen limiittikorko voi

 sisältää taloudellisen edun konserniyhtiölle, mikäli korko jää alle

 markkinatason. Julkisen omistajan on pystyttävä osoittamaan

 toimivansa markkinataloustoimijan tavoin.  

 Pankkikilpailutuksen myötä kaupungin limiitin viitekorkona käytetään

 1 kk euriboria. On perusteltua käyttää konsernitilien

 koronlaskennassa samaa viitekorkoa. Limiittimarginaalien

 määrittelyssä on arvioitu eri marginaalitasoja ja niiden vaikutuksia

 seuraavasti:

Tarkastellut vaihtoehdot (1 kk Euribor viitekorkona):

1        kk Euribor + 0,25 %

         Edullinen konserniyhtiöille ja tukee yhtiöiden maksuvalmiutta.

         Vastaa kaupungin omaa varainhankinnan kustannusta, kaupungille ei jää korvausta luottoriskistä ja hallinnoinnista.

         Vaikea perustella markkinaehtoisena erityisesti markkinoilla toimivien yhtiöiden osalta.

         Valtiontukinäkökulmasta heikoin vaihtoehto. Ei suositeltava ilman erityisiä perusteita.

1 kk Euribor + 0,50 %

         Lähellä vahvojen kuntakonserniyhtiöiden mahdollista ulkoisen rahoituksen hintaa.

         Antaa kaupungille kohtuullisen riskikorvauksen.

         Joissakin tapauksissa edelleen matala suhteessa pankkirahoituksen hintaan.

         Mahdollinen ratkaisu vakavaraisille konserniyhtiöille. Vaatii dokumentoidun perustelun markkinaehtoisuudesta.

 1 kk Euribor + 0,75 %

         Hyvin tasapainoinen ratkaisu.

         Kaupungille jää korvaus luottoriskistä, maksuvalmiuden ylläpidosta ja hallinnollisista kustannuksista.

         Vastaa paremmin markkinatason lyhytaikaisen yritysrahoituksen hintaa kuin edelliset vaihtoehdot.

         Vahvasti perusteltavissa. Tasapainoinen valtiontuki- ja markkinaehtoisuusarvioinnin näkökulmasta.

1kk Euribor + 1,00 %

         Markkinaehtoisuus erittäin vahvasti perusteltavissa.

         Valtiontukiriski käytännössä hyvin vähäinen.

         Kaupunki saa täyden korvauksen luotto-, likviditeetti- ja hallintoriskistä.

         Korkeampi kustannus konserniyhtiöille, mikä vähentää konsernitilin houkuttelevuutta verrattuna matalampiin marginaaleihin etenkin konseriyhteisössä, jolla vakuusasema vahva.

         Suosii emoyhtiötä, jolla rahoituskustannus on alhainen.

         Turvallinen vaihtoehto markkinaehtoisuuden näkökulmasta. Maksimoi emoyhtiön korkotuoton, mutta vähentää limiitin käytön houkuttelevuutta.

 Tarkastelun jälkeen on perusteltua esittää limiitin käytöstä perittäväksi koroksi ja marginaaliksi 1 kk euribor + 0,75 %-yksikköä. Lisäksi on perusteltua määritellä, että euriborin mennessä miinukselle korko on vähintään marginaalin suuruinen.

  Konsernitilin varoille maksettava korko

 Vastaavasti konsernitilillä oleville varoille maksettava korko tukee

 konsernin yhteistä kassanhallintaa. Konsernitilin positiivinen saldo

 on käytännössä konserniyhteisön kaupungille antamaa lyhytaikaista rahoitusta. Jos tytäryhteisö ei olisi mukana konsernitilissä, se voisi pitää varojaan omalla pankkitilillään tai sijoittaa ne lyhytaikaisesti markkinoille. Verohallinnon cash pool -ohjeiden mukaan järjestelyyn osallistuvan yhtiön ei tulisi joutua huonompaan asemaan kuin vaihtoehtoisessa markkinaehtoisessa ratkaisussa. Tästä syystä on perusteltua maksaa konsernitilin positiiviselle saldolle korkoa.

 Pankkikilpailutuksen myötä kaupungin talletusten viitekorkona käytetään 1 kk euriboria. On perusteltua käyttää konsernitilien koronlaskennassa samaa viitekorkoa. Korkotuottomarginaalien määrittelyssä on arvioitu eri marginaalitasoja ja niiden vaikutuksia seuraavasti:

Tarkastellut vaihtoehdot (1 kk Euribor viitekorkona):

1 kk Euribor – 0,25 %-yksikköä

         Vastaa hyvin markkinakorkoa.

         Talletuksen tehnyt yhtiö saa lähes täyden markkinatuoton.

         Markkinaehtoisuus on helppo osoittaa.

         Kaupungille jää vain pieni hyöty konsernitilin hallinnoinnista.

         Erittäin turvallinen, mutta kaupungin näkökulmasta varsin antelias.

1 kk Euribor – 0,50 %-yksikköä

         Yhtiö saa edelleen kilpailukykyisen tuoton kassavaroilleen.

         Kaupunki saa kohtuullisen korvauksen konsernitilin hallinnoinnista, maksuvalmiuden ylläpidosta ja riskienhallinnasta.

         Tasapainoinen hyötyjen jakautuminen konsernin ja konserniyhtiöiden välillä.

         Kokonaisuutena paras tasapaino markkinaehtoisuuden, valtiontukisääntöjen ja konsernin kokonaisedun näkökulmasta.

1 kk Euribor – 0,75 %-yksikköä

         Lisää kaupungille jäävää hyötyä.

         Yhtiöiden saama tuotto jää jo selvästi markkinakoron alapuolelle.

         Perustelujen dokumentointitarve kasvaa.

         Mahdollinen, mutta vaatii huolellisemman perustelun.

1 kk Euribor – 1,00 %-yksikköä

         Maksimoi kaupungille jäävän hyödyn.

         Saattaa herättää kysymyksiä markkinaehtoisuudesta etenkin kilpailutilanteessa markkinoilla toimivien tytäryhtiöiden osalta.

         Ei lähtökohtaisesti suositeltava ilman erillistä markkinaselvitystä.

Tarkastelun jälkeen on perusteltua esittää konsernitilin talletuskoroksi ja marginaaliksi 1kk euribor - 0,50%-yksikköä.

Tiedoksianto Heinolan Vuokra-Asunnot Oy

 Heinolan Tilapalvelut Oy

 KOy Heinolan Tietokeskus

 Heinolan Kiinteistöt Oy
 Hämeen Osuuspankki / Anu Tähkänen

 taloustuki@heinola.fi