rakennusvalvontajaosto
Esityslista 10.06.2026/Asianro 24

ravaja 10.06.2026     

594/10.03.00.00/2026  

Päätös  

Esittelijä johtava rakennustarkastaja Mara, Juha

Päätösehdotus Rakennusvalvontajaosto päättää, että hankeeseen ryhtyvän tulee noudattaa myönnettyä rakennuslupaa 111-2006-21 sekä rakentamisen aikana voimassa olleita määräyksiä seuraavasti.

1. Hankkeeseen ryhtyvän tulee toimittaa rakennesuunnitelmat rakennusvalvontaan 08.05.2026 tehdyn tarkastuksen mukaisesti.

2. Hankkeeseen ryhtyvän tulee tehdä rakennuksen painovoimainen ilmanvaihto Suomen rakentamismääräyksen D2 2003 mukaisesti.

Perustelut:

Rakentamisen aikana oli voimassa Maankäyttö- ja rakennuslaki, jota sovelletaan asian käsittelyssä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 §:n mukaan rakentamista koskeva suunnitelma on laadittava siten, että se täyttää tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.

Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 122 § edellyttää rakennusluvan noudattamista. Työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta.

Perustusrakenteiden, alapohjarakenteiden, parvirakenteiden sekä kattorakenteiden rakenteiden riittävät kantavuudet tulee varmistaa, jotta ne kestävät niihin kohdistuvat kuormitukset, kuten omapaino, lumi, tuuli jne. Myös rakenteiden kosteutekninen hallinta ja rakenteen toimivuus tulee varmistaa rakennesuunnittelijan toimesta.

Rakennuksen sisäilman tulee täyttää rakentamisajankohdan voimassa olleet määräykset (Suomen rakentamismääräyksen D2 2003 mukaisesti).

Toimivalta Hallintosääntö 23.4 § 

Valmistelija Johtava rakennustarkastaja Juha Mara, p. 044 797 8572, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Valmistelu Rakennustarkastaja piti rakennuslupaan 111-2006-21 ehdollisen loppukatselmuksen 08.05.2026.

 Lopputarkastuspöytäkirjaan on kirjattu seuraavat puutteet

• rakennesuunnitelmat on toimitettava,
• kaikkiin huoneisiin on järjestettävä ilmanvaihto,
• ulkoportaat tulee tehdä RakMk F2:n suosituksen mukaisiksi
• parven lattia on tekemättä ja se on tehtävä sekä
• viimeistelytyöt ovat keskeneräiset.

 Rakennusluvan haltija vaatii tehtyyn tarkastuspöytäkirjaan oikaisua. Oikaisuvaatimuksessa on todettu seuraavaa:

Rakennesuunnitelma toimitettava.

Rakennus on rakenne tarkastettu vuosia sitten ja hyväksytty silloin ilman huomautuksia, nyt sitten tullaan vaatimaan ko papereita jälkikäteen ja 06-2016 kysyin toimittaessa rakenne suunnitelma onko kaikki tarvittavat ja oli ja kun vielä huomioidaan, että talo on itsekantava rakenne 24 cm pyöröhirsitalo niin vaatimus on kohtuuton.

Kaikkiin huoneisiin järjestettävä ilmanvaihto.

Talossa on painovoimainen ilmanvaihto ja pyöröhirsinen, olen pyynnöstä tehnyt tulo ja poistoilmanvaihdon mikä mielestäni riittää hyvin. Takalla ja saunalla on oma ilman tulo + saunalla oman ilmanpoisto. Huoneiden käyttöaikainen ilmanvaihto toteutetaan joka huoneessa olevalla aukaistavat tuuletusikkunalla.

Ja 2006 ei ole edes vaadittu lvi suunnitelmaa ko asiasta ja Kärkkäiseltä saamassani 30 sivun ohjeistuksessa vuodelta 2006-2009 ei edes suoraan ole ohjeistusta ko. painovoimaisella ilmastoinnilla olevaan taloon vaatimusta.

Päätös annettu tiedoksi 13.5-2026

Oikaisuvaatimus lupaan 111-2006-21 tulleeseen loppukatselmuspöytäkirjaan, mikä on liitteenä.

 Rakennus hyväksytään valmiiksi kun ennemmin mainitut puutteet on korjattu.

 Vastaava työnjohtaja tarkistaa ja dokumentoi korjaukset, pöytäkirja toimitettava rakennusvalvontaan.

 Korjaukset/ puutteet tehtävä 30.5.2026 mennessä.

 Puutteiden korjauksia pöytäkirjaan ja vaadittuja suunnitelmia ei ole toimitettu rakennusvalvontaan, joten loppukatselmuspöytäkirjaa ei siten voida tehdä.

 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 149 §:n mukaan rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.

 MRL 150 §:n mukaan jos katselmus tai tarkastus on antanut aihetta huomautuksiin, tulee kirjallisesti määrätä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi ja korjaamiseksi. Asianosaisella on oikeus saattaa määräys oikaisuvaatimuksella kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi. Rakennustarkastaja on pöytäkirjassa huomauttanut puutteista sekä antanut määrajan niiden korjaamiseksi.

 Lopputarkastuspöytäkirjaa ei ole vielä järjestelmän mukaan allekirjoitettu. Rakennustarkastaja odottaa puuttuvien asiakirjojen toimittamista ja puutteiden korjaamista ennen sen allekirjoittamista.

 MRL 153 §:n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty. Muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset on suoritettava tätä aikaisemmin.

 Rakennesuunnitelmat:

Rakennuksen rakennuslupa 2006-21 on myönnetty 09.04.2010. Siten lakitulkintana käytetään maankäyttö- ja rakennuslakia.

Rakennuslupapäätöksessä on vaadittu rakennepiirrustukset. Siten lupapäätös on ollut hankkeeseen ryhtyvän tiedossa alusta alkaen.

Rakennusvalvonta on käynyt kohteessa pitämässä rakennekatselmuksen 01.08.2017. Katselmuksessa on huomautettu, seuraavista asioista

• vastaava työnjohtaja ei ollut katselmuksella läsnä,
• alapohjaan vievän portaan katoksen pilarit puuttuvat ja
• rakenteet hyväksytään peitettäviksi.

Rakennesuunnitelmista puuttuu perustuspiirustukset,   detaljipiirustukset siltä osin, josta näkyy mm. miten rakenteet kiinnitetään ja liittyvät toisiinsa, kattorakenteiden vaarnapalkkien jäykistyssuunnitelmat, miten ne on tuettu, niiden kaatuminen ja nurjahtaminen estetty jne.

Rakennustarkastaja ei ole pöytäkirjaan merkinnyt rakennesuunnitelmien puutteellisuudesta.

Rakennusvalvonnan tiedossa ei ole, onko silloin ollut olemassa minkäänlaisia suunnitelmia ja miten rakennekatselmus on pidetty. Tarkastuksen tehnyt rakennustarkastaja ei ole enää töissä Heinolan kaupungilla. Silloiseen aikaan oli tapana huomauttaa suunnitelmien toimittamisesta suullisesti. Nykypäivänä rakennetarkastukselle ei mennä, ellei rakennesuunnitelmia ole toimitettu rakennusvalvontaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

Maankäyttö- ja rakennuslain 120 §:n mukaan rakentamista koskeva suunnitelma on laadittava siten, että se täyttää tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Pääsuunnittelija ei siten ole huolehtinut lain vaatimusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 122 §:n mukaan lupaa tai muuta viranomaishyväksyntää edellyttävässä rakennustyössä tulee olla työn suorituksesta ja sen laadusta vastaava, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta (vastaava työnjohtaja). Vastaava työnjohtaja ei siten ole huolehtinut lain edellyttämää vaatimusta.

Vaikka runkorakenteena on pyöröhirsi 240 mm, tulee erikseen suunnitella perustusrakenteet, alapohjarakenteet sekä kattorakenteet ja näiden detaljit. Kantavien rakenteiden riittävyydet tulee varmistaa, jotta ne kestävät niihin kohdistuvat kuormitukset, kuten omapaino, lumi, tuuli, rakenteiden jäykistykset jne.

Rakennusmäääryskokoelma A2, vuodelta 2002 vaatimukset rakennesuunnitelmista

Rakennusluvan myöntämisen aikaan on ollut voimassa Rakennusmäääryskokoelma A2, vuodelta 2002. Määräyksen 5.4 mukaan tarvittavia erityissuunnitelmia ovat useimmiten rakennesuunnitelmat sekä ilmanvaihto- ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosuunnitelmat. Erityissuunnitelmien tarvetta harkittaessa on kuitenkin aina otettava huomioon olosuhteista sekä rakennuksen käyttötarkoituksesta ja käyttäjämäärästä johtuvat vaatimukset.

Rakennepiirustuksissa ja rakennelaskelmissa tulee osoittaa kantavien rakenteiden lujuus ja vakaus sekä mitat työn suoritusta varten. Rakennepiirustuksista tulee selvitä rakenteiden lämmön, kosteuden, veden ja vedenpaineen sekä äänen eristyksen ratkaisut. Korjaussuunnitelmassa tulee riittävässä laajuudessa esittää käyttöön jäävät rakenteet ja niiden toiminta. Suunnitelmassa esitetään myös purettavat rakenteet.

Rakennepiirustuksiin kuuluvat yleensä paalutus-, perustus-, taso-, vesikatto-, leikkaus-, rakenneosa- ja yksityiskohtapiirustukset sekä elementtien valmistus-, asennus- ja sijoituspiirustukset.

Rakennepiirustuksissa esitetään yleensä:

• rakennuksen perustaminen;

• rakenteet ja niiden sijoitus tunnuksineen, mitat ja yksityiskohdat, kuten raudoitukset, kiinnitykset, liitokset, reiät ja heikennykset;

• rakenteiden ja niiden materiaalien ominaisuudet kantavuuden, äänen-, lämmön-, kosteuden- ja vedeneristyksen, paloturvallisuuden ja säilyvyyden suhteen; sekä

• henkilöturvallisuuden kannalta merkittävien kaiteiden, suojarakenteiden, tikkaiden, kattosiltojen yms. rakenne.

Ilmanvaihto:

Rakennuslupapäätöksessä ei ole edellytetty erikseen erityissuunnitelmaa ilmanvaihdosta. Katselmuksella ei ole vaadittu erityissuunnitelmaan ilmanvaihdosta, vaan tekemään ilmanvaihto jokaiseen huoneeseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 119 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.

Rakentamisen aikaan ollut voimassa rakentamismääräsykokoelman (RakMk D2) määräys, rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto määräykset ja ohjeet 2003.

Määryksen soveltamisalan, kohdan 1.3 kohdan 16 mukaan painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä järjestelmää, jonka toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistoilmakanavassa ylöspäin ja ulos rakennuksesta. Tilalle tulee ulkoilmaa sekä ulkoilmalaitteiden kautta että rakenteiden ilmavuotoina.

RakMk D2, kohta 3.2

RakMk D2, kohta 3.2.1 mukaan Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu.

RakMk D2, kohta 3.2.1.1 Ilmavirtojen tilakohtaisia ohjearvoja ilmanvaihdon mitoittamiseen esitetään liitteissä 1 ja 2.

RakMk D2, kohta 3.2.2 Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta.

RakMk D2, kohta  3.2.2.1

Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liitteessä

1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pinta-alaan perustuvaa mitoitusta. Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin johdetaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm3/s henkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle on riittävät perusteet. Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 (dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.

 RakMK D2 3.4.2.1 jäteilma

 Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmalaite sijoitetaan yleensä rakennuksen harjaviivan yläpuolelle. Poistoa tehostetaan tarvittaessa käyttämällä tuuliohjaimia, -roottoreita tai muita vastaavia laitteita.             

 RakMk D2 määräyksiä ei ole siten huomioitu rakentamisen aikana.

Tiedoksianto virallinen ote  kiinteistön- ja rakennusluvan omistaja

   vastaava työnjohtaja

   pääsuunnittelija