ympäristölautakunta
Esityslista 10.06.2026/Asianro 30

ympltk 10.06.2026     

258/11.01.08/2026  

Asia Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee soran ja hiekan ottoa kiinteistöllä Soraharju 781-409-6-768.

Hakija Sirpa ja Jukka Heinonen

 Virtatie 31

 19370 Nuoramoinen

 Yhteyshenkilö: Jukka Heinonen

Lautakunnan ratkaisu

Päätös  

Esittelijä ympäristöpäällikkö Laitinen, Tarja

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää, että Sirpa ja Jukka Heinoselle myönnetään maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten ottolupa Sysmän Nuoramoisten kylään tilalle Soraharju 781-409-6-768 edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Luvan hakemisen perusteet

 Maa-aineslaki (555/1981) 4 §

Toimivalta Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Heinolan kaupungin 3.2.2026 alkaen voimassaolevan hallintosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta.             

Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Emma Husu, p. 044 713 4529, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Lupamääräykset Yleiset määräykset

1. Lupa maa-ainestenottamiseen myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten, että luvan voimassaoloaikana maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman osoittamalla 5,2 hehtaarin suuruisella alueella enintään 120 000 m3ktr. (MAL 3, 11 §)

2. Ottamisalue tulee merkitä maastoon ennen ottamistoimintaan ryhtymistä riittävän pysyvillä ja näkyvillä paaluilla ja alueelle tulee asentaa ottamisen edetässä riittävästi korkomerkkejä oton pohjatason seuraamiseksi. Alueelle oleva korkomerkinnän korko tulee tarkistaa ja korkomerkintä on tarvittaessa uusittava ennen ottotoiminnan jatkamista alueella. (MAL 3, 11§, MAA 7 §)

3. Maa-ainestenoton saa aloittaa vasta alkutarkastuksen jälkeen. Alkutarkastuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Tarkastuksella tarkastetaan mm. ottamisalueen merkintä maastoon ja korkeusmerkintöjen riittävyys. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen alkutarkastusta. (MAA 7 §)

4. Maa-ainesten ottamisen alin syvyys saa ulottua enintään tasoon + 102,26 (N2000), kuitenkin siten, että maa-aineksen ottamisen alin taso tulee olla vähintään neljä (4) metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Maa-ainesten ottajan tulee tarvittaessa selvityttää kaivauksien pohjan taso ulkopuolisella mittauksella. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että 4 metrin suojakerros toteutuu. (MAL 3, 11 §, MAA 7 §)

5. Ennen ottamistoiminnan jatkamista toiminnanharjoittajan on selvitettävä kaivauksien pohjan taso ulkopuolisella mittauksella ja toimitettava mittauksista saatu raportti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.  Mahdolliset alueet, joilla ottaminen on ulottunut alimman sallitun ottamistason alapuolelle (+ 102,26 N2000), tulee täyttää luvan mukaisiksi, ennen kuin ottamista muualla jatketaan. Täytöissä saa käyttää ainoastaan ottamisalueelta saatavaa soraa ja hiekkaa.

6. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet on merkittävä selkeästi ja varustettava esimerkiksi suojaköydellä tai lippusiimalla. Putoamisvaarasta on varoitettava näkyvästi. (MAL 11 §)

7. Luvanhaltija vastaa maa-aineslain 9 §:n mukaisista velvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. (MAL 9 §)

8. Alueella ei saa varastoida, haudata tai polttaa jätteitä. (MAL 11 §, JL 13 §)

9. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät jätteet sekä vaaralliset jätteet tulee varastoida ja käsitellä asianmukaisesti sekä toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Alueella ei saa säilyttää jätteitä tai toimintaan kuulumatonta tavaraa. Toiminnanharjoittaja vastaa alueen siisteydestä. (MAL 11 §, JL 13 §)

Melu ja Pöly

10. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistölillä ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 45 dB. Kaikkein meluavimpia työvaiheita tulee välttää lintujen pesintäkauden aikana. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (Vnp 993/1992 2 §)

11. Ottoalue ei saa ulottua 80 metriä lähemmäksi lähintä asuinrakennusta. Erityisesti ottamisalueen itäisen kulman ja maantien väliin tulee jättää vähintään 80 metrin suojaetäisyys. Tällöin maisemaa häiritsevät ja pienilmastoa muuttavat vaikutukset jäävät pienemmiksi.

12. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolausta. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (Vna 79/2017 4 §)

Maaperän, pohja-  ja pintavesien ja luontoarvojen suojelu

13. Alueella ei saa huoltaa tai pestä koneita tai laitteita. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus- ja säilytyspaikat on rakennettava ja toiminta järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti.

Tankkauspaikka on rakennettava siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse leviämään maaperään tai pohjaveteen. Maaperä tulee suojata HDPE kalvolla ja kalvo tulee olla reunoilta korotettu. Tiivistysrakenteen päälle kertyvät vedet on kerättävä ja johdettava hallitusti siten, että pinta- tai pohjaveden pilaantumisriskiä ei aiheudu. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai kiinteä valuma-altaallinen säiliö. Polttoainesäiliö tulee olla kuntotarkastettu. Polttoainesäiliötä saa säilyttää alueella vain tarvittaessa.

Tankkaus tulee tapahtua tankkauspaikan HDPE kalvon päällä ja lisäksi tankkauskohta tulee suojata imeytysmatolla tai vastaavalla tankkauksen ajan. Tankkaustilanteeseen tulee varata riittävästi imeytysaineita ja alkusammutuskalusteita. Alueella ei saa varastoida pysyvästi polttoaineita. (MAL 11 §)

14. Ottamisalueen länsiosaan, tukitoiminta-alueen läheisyyteen, tulee asentaa ennen uuden luvan mukaisen toiminnan alkamista pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva muovinen (PEH Ø 50 mm) pohjaveden havaintoputki. Putken tulee olla lukittavissa. Luvan haltijan tulee toimittaa asennetun havaintoputken sijaintitiedot ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä, asennustapa, materiaalitiedot, asennuspäivämäärä, asentaja, putken halkaisija sekä putken ylä- ja alapään korkeus, maanpinnan korkeus, siivilän ala- ja yläpään korkeus N2000-järjestelmässä sekä putken asentamisen yhteydessä tehdyn kairauksen maalajitiedot Lupa- ja valvontavirastolle pohjavesitietojärjestelmään tallentamista varten. Ennen putken asentamista luvan haltijan tulee esittää suunnitelma putken sijainnista ja toteutustavasta hyväksyttäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sijoittamisessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat ja putken asentaminen riittävän syvälle. Putkikortti on toimitettava valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen.

15. Maa ainesten oton vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata uudesta havaintoputkesta vuosittain suppealla näytteenotolla ja tiedot tarkkailun tuloksista tulee toimittaa Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa 20.5.2026 olleen liitteen ohjeen mukaisesti. (Lupa- ja valvontavirasto 20.5.2026, Liite 1. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittaminen). Vuosittain otettavan suppean pohjavesitarkkailun tulee sisältää vähintään KMn04-luku, pH-luku, sähkönjohtavuus, sameus ja polttoainehiilivedyt.

Lisäksi pohjaveden pinnan korkeutta ottamisalueella tulee seurata vähintään kolmen kuukauden välein tehtävin mittauksin (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden korkeuden tarkkailua tulee tehdä molemmista alueella olevista pohjaveden tarkkailuputkista sekä uudesta asennettavasta putkesta.

Ottamisalueen uudesta länsiosan havaintoputkesta tulee vuosittaisen suppean pohjavesitarkkailun (KMn04-luku, pH-luku, sähkönjohtavuus, sameus ja polttoainehiilivedyt) lisäksi ottaa laajempi pohjavesinäyte ennen maa-ainestenoton jatkamista, kolmen vuoden välein toiminnan aikana sekä toiminnan päätyttyä. Laajasta näytteestä tulee analysoida ainakin haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt, polttoaineöljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt.

Mikäli alle 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitsee talousvesikaivoja, tulee niiden laatu tutkia laajan pohjavesinäytteen mukaisesti ennen ottotoiminnan jatkamista.

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo(at)lvv.fi). Lisäksi tulokset tulee toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä muuttamaan pohjavedentarkkailua tilanteissa, missä saatujen tulosten perusteella muuttaminen on perusteltua ja tarpeellista tai valtion viranomainen antaa uuden pohjavesitarkkailuohjeen. (MAL 11 §, MAA 6 §)

16. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään kolme (3) vuotta ottamisen päätyttyä. Tarvittaessa jälkihoitoa tulee tukea lisäkylvöillä.

Maisemointi ja jälkihoitotyöt

17. Ottamistoiminnan päätyttyä ottamisalueen reunat tulee luiskata hakemuksen mukaisesti kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Mahdolliset varastokasat tulee sijoittaa niin, etteivät ne estä jälkihoidon toteutumista. (MAL 11 §)

18. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueen jälkihoito tulee vaiheistaa niin, että kerralla avoinna olevan ottamisalueen pinta-ala on enintään 4 ha. Pohjataso ja jo loppuun otetun alueen luiskat tulee jälkihoitaa ennen kuin ottoa muualla jatketaan. Jälkihoidon yhteydessä tulee pohjavettä suojaavan kasvillisuuden palautuminen alueelle varmistaa kylvöin ja istutuksin. Pohjatasolle ja luiskiin tulee levittää noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi tulee istuttaa sekametsää.

19. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana.

20. Mikäli jälkihoidossa ilmenee tarve käyttää muualta tuotuja maa-aineksia, tulee ne hyväksyttää ensin ympäristönsuojeluviranomaisella. (MAL 11§)

Häiriötilanteet ja muut poikkeustilanteet

21. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässet polttoaineet ja muut haitalliset aineet on välittömästi kerättävä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JL 13 §, MAL 11 §)

22. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijat ja muut alueella työskentelevät tulee perehdyttää tämän luvan ehtoihin. (MAL 11 §)

Toiminnan raportointi

23. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. Tiedot tulee ilmoittaa suoraan sähköiseen NOTTO-järjestelmään. (MAL 11 §, MAA 9 §)

Toiminnan lopettaminen

24. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella pidettävä lopputarkastus. Ennen lopputarkastusta on hakijan toimitettava valvontaviranomaiselle alueen loppumittauspöytäkirja, josta käyvät ilmi alueen pohjan taso ja otetun alueen laajuus. Maa-ainesluvan haltijan on pyydettävä tässä tarkoitettua lopputarkastusta. (MAL 3, 11 §, MAA 7 §)

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

 Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty asianmukaiset suunnitelmat ja riittävät selvitykset lupaharkinnan tekemiseksi. Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Ottamissuunnitelman ja lupapäätöksen määräysten mukaan toimittaessa ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnon esiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista.

Alueella ei ole kaavallisia esteitä luvan myöntämiselle. Kun toimitaan hakemuksen, otttamissuunnitelman ja tehdyn lupapäätöksen määräysten mukaisesti, ottamisen vahingollinen vaikutus ja haitta luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi.

Toiminta sijoittuu alueelle, jolle on jo aiemmin myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseen. Kyseessä ei ole uusi toiminta, eikä kaivualueen merkittävä laajentaminen. Toiminta ei sijoitu luonnontilaiselle alueelle. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön.

Asiasta saadut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Kokonaisottomäärä, ottamisaika ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Määräys toiminnan laajuudesta on tarpeen antaa ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympätistölle. (Määräys 1)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoo, jotta voidaan varmistua, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi. (Määräys 2)

Aloituskatselmus on tarpeen otolle asetettujen aloitusehtojenm toteutumisen tarkastamiseksi. (Määräys 3)

Määräys ottosyvyydestä on tarpeen, jotta voidaan seurata ottamisen ja velvoitteiden toteutumista ottoalueella. (Määräys 4)

Määräys ottoalueen pohjantason selvittämisesti ja tarvittaessa täyttämisestä on tarpeen, sillä lupahakemuksen nykytilapiirrustusten perusteella on syytä epäillä, että ottaminen on aikaisemman luvan aikana ulottunut sallitun alimman ottotason alapuolelle, jolloin oikean tason selvittäminen ja saattaminen luvan mukaiseen tasoon on ehdottoman tärkeää pohjaveden suojelemiseksi. (Määräys 5)

Jyrkkien rintausten merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastrossa kulkeville. (Määräys 6)

Maa-aineslain 9 §:n mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada maa-ainesten ottojalta täysi korvaus haitasta, joka maa-ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu, jos maa-ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä.  (Määräys 7)

Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai nmiiden käsittelystä aiheudu ympäristönpilaantumisen vaaraa, tervetshaittaa tai alueen roskaantumista. (Määräykset 8 ja 9)

Määräys on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Esitetyt melutasot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992. Määräys meluavimpien työvaiheiden välttämisestä lintujen pesintäkauden aikana perustuu Lupa- ja valvonta viranomaisen lausuntoon Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaati melun mittausta, jolla varmistetaan toiminnan pysyvän annetuissa melurajoissa. (Määräys 10)

Määräys vähimmäisetäisyydestä on hakemuksen ja alueella aikaisemmin voimassa olleen luvan mukainen. Suojaetäisyys lähimpään kiinteistöön on tarpeen melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 11)

Maa-ainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähialueella. Lupamääräys on tarpeen asutukselle mahdollisestri aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasta raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten suolan käyttämisellä voi olla vaikutuksia pohjavedenlaatuun. Tarvittarssa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia pölyn mittausta, jolla varmistetaan toiminnan pysyminen annetuissa pölyn raja-arvoissa. (Määräys 12)

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Koneiden ja laitteiden huolto sekä tankkaus aiheuttavat riskin pohjaveden ja maaperän pilaantumiselle. (Määräys 13)

Määräys uuden pohjaveden seurantaan soveltuvan putken asentamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa pohjaveden pinnan korkeuden ja laadun seurannan edustavuus. Määräys perustuu Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon. (Määräys 14)

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien vaikutusten tarkkailua varten ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset maa-ainesten ottamisesta aiheutuvat haitat (Määräys 15)

Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoito on asianmukainen sekä kasvillisuus on lähtenyt kasvamaan. Pohjaveden tarkkailu velvoite on annettu pohjaveden suojelemiseksi. (Määräys 16)

Määräyksillä varmistetaan jälkihoidon asianmukaisuus. Luiskaaminen perustuu turvallisuuteen ja yleiseen käytäntöön ja Ympäristöministeriön Maa-ainesten ottaminen- oppaaseen 2023:30. Varastokasojen sijoittelulla varmistetaan, että maisemointi ja jälkihoitotyöt voidaan toteuttaa suunnitellusti. Kasvukerrokset ovat tarpeen, jotta varmistetaan alueen kasvillisuuden kasvu. (Määräykset 17-19)

Määräyksellä ehkäistään luvattomien maankaatopaikkojen syntymistä ja pilaantuneiden maa-aineksien tuomista alueelle. Ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy jokaisen tuodun ulkopuolisin maa-aineksen ja arvio niiden soveltuvuuden. (Määräys 20)

Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on ollut perusteltua antaa määräys riittävän torjuntakaluston ja torjuntamateriaalin varaamisesta vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. (Määräys 21)

Luvan ehtojen täyttymisen varmistamiseksi laitoksella toimivan henkilökunnan tulee olla selvillä luvan sisällöstä. Henkilöstön perehdytyksellä voidaan vähentää onnettomuusriskejä. (Määräys 22)

Raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 23)

Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi. Loppukatselmus on tarpeen jälkihoitotöiden toteamiseksi. Lopputarkastuksen avulla arvioidaan voidaanko asetettu vakuus vapauttaa (Määräys 24)

MAA-AINESLUPAHAKEMUS

Sijainti Ottamisalue sijaitse Sysmän kunnan Nuoramoisten kylässä tilalla Soraharju 781-409-6-768, Kalkkistentien varressa.

Toimintaa koskevat suuunnitelmat, luvat ja alueen kaavoitus

Alue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2014) osoitetulla maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaalla alueella. Kyseessä on Leenharjun eteläosan kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti arvokas harjumaisema.

Kiinteistöllä on aikaisempi maa-aineslupa, Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto 10.2.2015, MAL01/2015. Lupa on vanhentunut 11.2.2025.

Alueelta otettava maa-aines on tarkoitus käyttää rakentamisen tarpeisiin.

Tällä suunnitelmalla haetaan lupaa ottamistoiminnan jatkamiseksi.

Nykytilanne ottamisalueella

Ottamisalueen ympäristö on metsää. Tien toisella puolella alueen kaakkoispuolella on asuinrakennus noin 120 metrin etäisyydellä nykyisen ottamisalueen reunasta. Seuraava asuinrakennus on noin 130 metrin etäisyydellä ottamisalueesta, loma-asuntoja ottamisalueen läheisyydessä ei ole. Ottaminen on tarkoitus ulottaa 80 metrin etäisyydelle asuinrakennuksesta. Alueen pohjois reunalla sijaitsee vanha jo maisemoitu maa-ainestenottoalue, jolta ottoa on aikaan jatkettu nykyiselle alueelle. Alueen lounaispuolella noin 150 metrin etäisyydellä naapurikiinteistöllä on toinen aktiivinen maa-ainestenottoalue.

Ottamisalueelta on suurin osa puustosta poistettu jo aikaisempien lupien aikana. Avaamattomalla alueella kasvaa säästettyjä mäntyjä ja istutettua mäntytaimikkoa. Alueen jo otettuja reunoja on jo maisemoitu luiskaamalla ja reunoille on syntynyt luontaisesti mäntytaimikkoa ja muuta kasvipeitettä. Lähin vesistö ottamis alueelta on yli kolmen kilometrin päässä oleva Nuoramoisjärvi. Ottamisalueelta noin 740 metriä pohjoiseen sijaitsee Hirssinlähde.

Alue sijaitsee kokonaisuudessaa Leenharjun (0678111) 1-luokan pohjavesialueella. Ottamisalueelle on asennettu pohjavedentarkkailua varten kaksi pohjavesiputkea. Pohjaveden korkeus on mitattu viimeksi joulukuussa 2025 toisesta tarkkailuputkesta ja se on ollut tasolla +96,39 (N2000). Keskimäärin vuosien 2024 ja 2025 mittausten perusteella pohjaveden korkeus alueella on ollut tasolla +96,50 (N2000).

Toiminnan kuvaus Ottamisalueelta otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Otto-alueen pinta-ala on 5,2 hehtaaria, koko suunnittelualueen pinta-ala on 7,2 hehtaaria. Ottamistoiminta suoritetaan suunnitelmakartan mukaisesti nykyisiä rintauksia jatkamalla kohti itää ja pohjoista. Kulloinkin tarvittavan aineksen laadun mukaan maa-ainesten otto kohdistuu eri kohtiin aluetta.

 Suunniteltu ottotaso on esitetty suunnitelmakartassa ja leikkauskuvissa. Alin ottotaso on N2000+102.26 (ent. N60+102.00), jolloin havaitun pohjaveden ja alimman ottotason väliin jää n. 5,5 m:n suojakerros.

 Pintamaat kuoritaan pois ottamistoiminnan edetessä. Pintamaat varastoidaan suunnitelmakartan osoittamille alueille. Toiminnan jälkeen pintamaita käytetään alueen jälkihoitotoimenpiteissä. Rintaukset luiskataan entisen luvan mukaisesti 1:3-kaltevuuteen.

 Ottotoiminnan aikana mahdollisesti paljastuva kallio verhoillaan moreenilla.

 Koneet, laitteet ja kemikaalit

 Ottotoiminnassa käytetään prosessin eri vaiheissa eri maansiirtokoneita. Ottamisalueella ei huolleta työkoneita kuin rikkoontumistapauksessa eikä ottoalueella varastoida poltto- ja voiteluaineita.

 Turvallisuus

 Liikenne ottamisalueelta Kalkkistentielle (mt. 3132) tapahtuu olemassa olevaa tietä pitkin.

 Ottamisen aikana tullaan noudattamaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä.

 Jälkihoitotoimenpiteet

 Ottamistoiminnan edetessä aluetta siistitään ja metsitetään. Pintamaat käytetään alueen muotoiluun ja tarvittaessa alueella tuodaan lisäksi metsän kasvulle soveltuvia puhtaita maa-aineksia.

 Ympäristövaikutukset

 Ottamisalue sijaitsee metsäalueella, joten se ei erotu maisemakuvasta juurikaan. Ottamistoiminnan päätyttyä, maisemoiduttuaan, alue tulee hyvin sopeutumaan maastoon. Näin ollen ympäristövaikutukset on arvioitu jäävän vähäisiksi.

ASIAN KÄSITTELY

Vireille tulo Maa-ainelupahakemus on saapunut Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluun 18.2.2026 ja sitä on täydennetty 10.3.2026.

Kuuleminen

Lupahakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin verkkosivuilla 27.3.-27.4.2026. Kuulutus on julkaistu myös Sysmän kunnan verkkosivuilla. Asiasta on kuulta 8 naapurikiinteistöä ja tienpitäjää kirjeitse.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, terveydensuojeluviranomaiselta ja Päijät-Hämeen maakuntaliitolta. Lausuntonsa asiaan ovat jättäneet Lupa- ja valvontavirasto ja terveydensuojeluviranomainen. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on 20.5.2026 vastannut lausuntopyyntöön ettei heillä ole asiasta lausuttavaa.

Terveydensuojeluviranomainen on 15.5.2026 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

”Terveydensuojeluviranomaisella ei ole tiedossa alueen aikaisempaa

ottamistoimintaa koskevia haittaepäilyjä. Terveydensuojelun osalta ei ole estettä maa-ainesten ottamistoiminnalle, mikäli lupamenettelyssä huomioidaan seuraavat asiat.

Toiminnasta ei saa aiheutua pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Erityisesti tulee huomioida, ettei alueella käytettävien koneiden ja laitteiden käytöstä, säilytyksestä ja huollosta voi aiheutua pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa ei esitetä tarkkailua pohjaveden- laadun

seuraamiseksi. Hakemuksen mukaan havaitun pohjaveden ja alimman ottotason väliin jää noin 5,5 metrin suojakerros. Tätä voidaan pitää riittävänä.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 melulle asetettuja enimmäisarvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Terveydensuojelun näkemyksen mukaan ei ole todennäköistä, että melusta aiheutuisi terveyshaittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuvasta melusta tulee valituksia

tai on muuten syytä epäillä enimmäisarvojen ylityksiä toimija tulisi edellyttää selvittämään melutaso luotettavan mittauksen avulla.

Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa lähiasutukselle. Mikäli pölystä aiheutuu haittaa lähikiinteistöllä, tulisi toiminnanharjoittaja velvoittaa suorittamaan asianmukaiset mittaukset haittavaikutuksien selvittämiseksi.

Viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi toiminnalle, kuljetuksen huomioiden tulisi rajata selkeät toiminta-ajat”

Lupa- ja valvontavirasto on 20.5.2026 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

”Kaavoitus ja maisemansuojelu

Päijät-Hämeen 2014 maakuntakaavan (lainvoimainen 2019) mukaan maa-ainesten ottoalue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaalla alueella (ma, Leenharjun eteläosan maisema-alue). Kalkkistentien itäpuolelle rajautuu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue kmv106, Ravioskorven asutustila-alue.

Maakuntakaavan aineistossa on Leenharjun eteläosan maisema-aluetta kuvattu seuraavasti: Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue. Maakunnallisesti arvokas harjumaisema- ja muodostelma. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä on seuraavaa: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä on vaalittava alueen keskeisiä erityispiirteitä ja omaleimaisuutta sekä huomioitava kokonaisuuden kannalta merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen.

Nykytilanne- ja suunnitelmakartan mukaan etäisyys ottamisalueen rajasta tien keskilinjaan on 50 metriä. Lopputilannepiirustuksen mukaan ottotoiminta katkaisee harjun erityisesti alueen itäisimmässä kulmassa. Tällä on mahdollisesti maisemaa häiritsevä ja pienilmastoa muuttava vaikutus.

Lupa- ja valvontaviraston tiedon mukaan ottamisalueella ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.

Etäisyydet

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon suojaetäisyyssuositukset asutukseen (Maa-ainesten ottaminen, Opas ainesten kestävään käyttöön, Ympäristöministeriön julkaisuja 2023:30). Oppaan mukaan suojaetäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai muulle häiriöalttiille kohteelle soran ottamisalueella on vähintään 100 metriä, mutta tapauskohtaisesti ottamisalue voidaan ulottaa lähemmäs rakennusta.

Pohjavedensuojelu

Ottamisalue sijaitsee Leenharju-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus 0678111, luokka 1) ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueella sijaitsevan Leenharjun vedenottamon valuma-alueelle. Myös ottamisalue ja sen lounaispuolelle jatkuva harjun osa ovat kuitenkin mahdollista vedenhankinta-aluetta, josta voi löytyä antoisuudeltaan nykyistä vedenottamon paikkaa vastaavia tai parempia vedenottopaikkoja. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektissa (POSKI, GTK 2013) Leenharjun pohjavesialue on luokiteltu maaperän kiviainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi.

Hakemuksessa pohjaveden pinnan ylimmäksi korkeustasoksi on mainittu +96.76 (N2000, 2024 mittaus). Hakemuksen mukaan alin ottamistaso on +102,26 m (N2000). Nykytilannepiirustuksen mukaan ottaminen on ulottunut aiemman luvan mukaisen alimman ottotason alapuolelle, enimmillään yli 2 m.

Umpeutuneessa maa-ainesluvassa on edellytetty pohjaveden laadun seurantaa vuosittain otettavin näyttein. Pohjavesitarkkailun tuloksista ei ole esitetty yhteenvetoa ottamissuunnitelmassa eikä tuloksia ole myöskään liitetty hakemukseen tai toimitettu ELY-keskukselle aiemmassa luvassa edellytetysti. Hakemuksesta ei myöskään selviä onko tarkkailua lainkaan tehty. Hakemuksen perusteella ei pysty arvioimaan aiemman maa-ainesten oton vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun. Hakemuksesta puuttuu suunnitelma pohjavesivaikutusten tarkkailusta.

Ottamissuunnitelman mukaan ottamisalueella ei huolleta työkoneita eikä ottoalueella varastoida poltto- ja voiteluaineita. Alueen muihin toimintoihin liittyen ottamissuunnitelmasta puuttuu arvio pohjavesiriskeistä sekä kuvaus onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista. Nykytilannepiirustukseen on merkitty tukitoiminto-, varasto- ja seulonta-alue ottoalueen pohjalle. Maaperän suojausrakenteesta tukitoiminta-alueella ja seulan sijoituspaikalla ei kuitenkaan ole esitetty suunnitelmaa. Suunnitelmassa ei myöskään ole kuvattu mitä toimintoja tukitoiminta alueelle sijoittuisi ja kuinka esimerkiksi työkoneiden tankkaus on tarkoitus järjestää.

Hakemuksesta puuttuu arvio hankkeen pohjavesivaikutuksista. Laaja-alaisen soranoton on ympäristöhallinnossa tehtyjen tutkimusten perusteella todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnan korkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä. Erityisesti pintamaan poisto laajalla alueella muuttaa pohjaveden muodostumisolosuhteita ja saattaa aiheuttaa haittaa sen käyttökelpoisuudelle. Vaikutukset pohjaveteen ovat yleensä sitä suuremmat mitä enemmän pohjavesialueesta on ottamisaluetta.

Maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen voidaan vähentää ottamisen kanssa samanaikaisesti tehtävällä jälkihoidolla, jossa alueelle rakennetaan uusi biologisesti aktiivinen kasvualusta ja palautetaan alueen kasvillisuus mahdollisimman nopeasti ottamisen päätyttyä. Hakemuksen mukaan aluetta siistitään ja metsitetään ottamistoiminnan edetessä, mutta suunnitelmaa oton ja jälkihoidon vaiheistamisesta ei ole esitetty. Pintamaat levitetään muotoillulle pohjalle ja rintauksiin 10 - 20 cm kerrokseksi. Tarvittaessa alueelle tuodaan lisäksi haketta ja metsän kasvulle soveltuvia puhtaita maa-aineksia. Tarkempaa suunnitelmaa muualta tuotavien ainesten laadusta ja sen varmistamisesta ei ole esitetty.”

Kannanotto edellä mainitun perusteella

Hakemus on lausunnossa esitetyllä tavalla puutteellinen eikä sen perusteella pysty täysin arvioimaan esimerkiksi hankkeen pohjavesivaikutuksia. Puutteellisen hakemuksen perusteella lupaa ei voida myöntää. Hakemusta täydentämällä ja muuttamalla ottaminen voi kuitenkin olla järjestettävissä niin, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n vaatimusten kanssa. Mikäli hakemusta täydennetään, voi Lupa- ja valvontavirasto tarvittaessa antaa uuden lausunnon täydennetystä hakemuksesta. Täydennyksessä ja asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

-Alueet, joilla ottaminen on ulottunut alimman sallitun ottamistason alapuolelle, tulee täyttää luvan mukaisiksi, ennen kuin ottamista muualla jatketaan. Täytöissä saa käyttää ainoastaan ottamisalueelta saatavaa soraa ja hiekkaa.

-Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueen jälkihoito tulee vaiheistaa niin, että kerralla avoinna olevan ottamisalueen pinta-ala on enintään 4 ha. Pohjataso ja jo loppuun otetun alueen luiskat tulee jälkihoitaa ennen kuin ottoa muualla jatketaan. Jälkihoidon yhteydessä tulee pohjavettä suojaavan kasvillisuuden palautuminen alueelle varmistaa kylvöin ja istutuksin. Jälkihoitoa varten voidaan tarvittaessa tuoda muualta tarkoitukseen sopivia pintamaita, kunhan niiden laatu varmistetaan. Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana.

-Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita sisältävät työkoneet ja laitteistot tulee tankata ja säilyttää työaikojen ulkopuolisina aikoina pohjavesialueen ulkopuolella tai riittävästi suojatulla tukitoiminta-alueella tai muulla vastaavasti suojatulla alueella.

-Suojaukset tulee toteuttaa niin, että vuotojenhallinta toteutuu kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

-Ylimpään pohjaveden pintaan tulee jättää vähintään 4 metrin suojakerros. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että 4 metrin suojakerros toteutuu. Pohjaveden pinnan korkeutta ottamisalueella tulee seurata vähintään kolmen kuukauden välein tehtävin mittauksin.

- Ottamisalueen länsiosaan, tukitoiminta-alueen läheisyyteen, tulee asentaa ennen uuden luvan mukaisen toiminnan alkamista pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva muovinen (PEH Ø 50 mm) pohjaveden havaintoputki. Luvan haltijan tulee toimittaa asennetun havaintoputken sijaintitiedot ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä, asennustapa, materiaalitiedot, asennuspäivämäärä, asentaja, putken halkaisija sekä putken ylä- ja alapään korkeus, maanpinnan korkeus, siivilän ala- ja yläpään korkeus N2000-järjestelmässä sekä putken asentamisen yhteydessä tehdyn kairauksen maalajitiedot Lupa- ja valvontavirastolle pohjavesitietojärjestelmään tallentamista varten.

-Ottamisalueen länsiosan uudesta havaintoputkesta tulee ottaa ns. laaja pohjavesinäyte ennen maa-ainestenoton jatkamista, kolmen vuoden välein toiminnan aikana sekä toiminnan päätyttyä. Laajasta näytteestä tulee analysoida ainakin haju, sameus, väri, pH, happi, kemiallinen hapenkulutus (CODMn)/permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt, polttoaineöljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt. Lisäksi välivuosina tulee ottaa näyte, josta tutkitaan vähintään pH, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, sameus ja polttoainehiilivedyt.

-Mikäli alle 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitsee talousvesikaivoja, tulee niiden laatu tutkia laajan pohjavesinäytteen mukaisesti ennen ottotoiminnan jatkamista.

-Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo(at)lvv.fi). Lisäksi tulokset tulee toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Pohjaveden tarkkailutulosten toimittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle ohjeistetaan liitteenä olevassa ohjeessa (Liite 1. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittaminen).

-Erityisesti ottamisalueen itäisen kulman ja maantien väliin tulee jättää vähintään 80 metrin suojaetäisyys. Tällöin maisemaa häiritsevät ja pienilmastoa muuttavat vaikutukset jäävät pienemmiksi.

-Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei määräaikaan mennessä jätetty yhtäkään muistutusta tai mielipidettä.

Hakijan vastine lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin

 Hakija on jättänyt vastineen saatuihin lausuntoihin 2.6.2026.

”Ottamistoiminta on mennyt alimman ottotason alapuolelle paikallisesti. Hakijan mukaan ottotaso on lupakaudella tarkastettu viranomaisen kanssa ja ottotaso on katsottu lupaehtojen mukaiseksi. Tässä on todennäköisesti tapahtunut viranomaiskäynnillä jonkinlainen korkopukin tulkintavirhe. Otetun alimman tason ja pohjaveden väliin jää kuitenkin yli kolme metriä maa-ainesta.

Hakijan mukaan pohjaveden mittaus ja tarkkailutulokset on toimitettu Sysmän kuntaan. Pohjaveden tarkkailu suoritettaisiin ympäristölupaviranomaisen lupapäätöksen mukaisesti, esimerkiksi aiemman lupapäätöksen mukaisesti.

Tankkaaminen suoritetaan tukitoiminta-alueella paikalle tuotavasta kaksoisvaippa säiliöstä, joka on varustettu ylitäytön estimellä. Tankkausalue suojataan ympäristöviranomaisen vaatimusten mukaisesti. Tankkaaminen on toiminnan pienimuotoisuudesta johtuen vähäistä, ei edes joka kuukausi tapahtuvaa. Tankkauspaikalla on öljynimeytysturvetta. Tukitoiminta-alueella suoritetaan lähinnä seulontaa ja sijoitetaan varastokasoja. Tukitoiminta-alueen toiminta ei muutu aiemman luvan mukaisesta.

Ottamisalueelle on ollut lupa jo aiemmin eli lupaa haetaan samalle alueelle. Ottamisalue tai ottamismäärä eivät suurene aiemmasta luvasta eli pohjavesivaikutukset pysyvät ennallaan.  Maisemoinnin osalta ottaminen etenee suunnitelmakartan mukaisesti kohti alueen reunoja ja aluetta maisemoidaan sitä mukaa kun ottamistoiminta saavuttaa otto-alueen rajat.

LVVn kannanottoon vastaukset:

-Ottamistason alapuoliset alueet voidaan täyttää lupaviranomaisen päätöksen mukaisesti. Esitämme että täyttö suoritettaisiin niin että LVV:n vaatima 4 metrin suojaetäisyys pohjaveteen täyttyy.

-Ottamistoiminnan vaiheistus päätettäisiin ottamistoiminnan katselmuksessa, jossa samalla katsotaan jo loppuun otetut alueet. Nykytilannekartan mukaisesti ottaminen on lähellä loppuvaihetta alueen länsiosassa, josta ottaminen ja maisemointi luonnollisesti jatkuisi kohti pohjoista, joten vaiheistus on syytä katsoa paikan päällä.

-Tukitoiminta-alueen toiminnot ja koneiden säilytys katsottaisiin myös ottamistoiminnan katselmuksessa koska alueella on toimittu myös aiemman luvan aikana, lupaehtojen mukaisesti niin sovittaisiin mitä muutoksia käytännössä tarvitaan. Tarvittaessa tankkausalue suojataan uusien lupamääräysten mukaisesti

-Pohjavesinäytteet otetaan lupaviranomaisen määräysten mukaisesti. Ensin tulisi kuitenkin tarkistaa jo aiemmin Sysmän kuntaan toimitetut pohjaveden laatudokumentit. Pohjavesisuunnitelmaksi ehdotetaan aiemman lupamääräysten mukaista mittaus- ja näytteenotto ohjelmaa.

-Ottamisalueen rajaus toteutetaan lupaviranomaisen päätöksen mukaisesti. Suunnitelmakartan ja leikkauskuvien perusteella maantielle ei tule näkymään ottamistoiminta eli maisemallista haittaa ei ole. Pienilmastohaittaa ei mielestämme tule koska ottoalue on pieni ja korkeussuhteet eivät mielestämme olennaisesti muutu. Ottoalueen laajuusasiankin voisi tarkentaa vielä maastokatselmuksessa.”

Tarkastukset Alueella ei ole tehty hakemuksen johdosta tarkastusta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981): 3 §, 4 §, 5 §, 6§, 7 §, 9 §, 10 §,11 §, 12 §, 13§, 14 §, 19 §, 20 §, 21 §, 23 §

Valtioneuvoston asetus maa-aineksen ottamisesta (926/2005): 7 §, 9 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992: 2 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017: 4 §

Jätelaki 646/2011: 13 §

Heinolan kaupungin hallintosääntö 3.2.2026 lukien (kvalt. 2.2.2026 § 3) 23.4 §

Sysmän kunnan maa-ainestaksa (kunnanvaltuusto 18.4.2016), 2 §, 3 §, 4 §, 5 §

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Vakuus Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on asetettava lupamääräysten noudattamiseksi 20 000 (5,2 ha x 4000 €) euron suuruinen MAL 12 §:n tarkoittama hyväksyttävä vakuus. (esim. pankkitalletus tai pankkitakaus). Vakuussumma muodostuu arvioidusta jälkihoitotöiden kustannuksista noin 4000 euroa/ha.

Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt asetetun vakuuden. Vakuuden tulee olla voimassa yhden (1) vuoden yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana.

Vakuus voidaan vapauttaa kokonaisuudessaan toiminnan päätyttyä, lupaan liittyvien ehtojen velvoitteiden tultua täytetyiksi. Vakuuden vapauttaminen tapahtuu valvontaviranomaisen päätöksen perusteella.

Vakuuden edunsaajaksi tulee osoittaa Sysmän ympäristönsuojeluviranomainen.

Vakuuden hyväksymisestä peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu.

Tarkastusmaksu Luvan ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava 1.7.2016 alkaen voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti seuraavat maksut:

 Tarkastusmaksu ottamissuunnitelmaa kohti  200 €

 + ottamisalueen pinta-alueen mukaan 70 €/ha x 5,2 ha 364 €

 + Hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 €/m3 x 120 000 m3                                              1200 €

 yhteensä                      1764 €

Näiden lisäksi peritään kuulemisesta perusmaksu 20 €, rajanaapuri 30 €/kuultava ja muut asianosainen 15 €/kuultava.

perusmaksu      20 €

 rajanaapuri 8 x 30 €    240 €

 muu asianosainen 15 €                                 15 €

 yhteensä     275 €

Valvontamaksu Vuosittaista valvontamaksua peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan. 1.7.2016 alkaen voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaiset valvontamaksut ovat seuraavat:

Vuotuisen ottomäärän mukaan 0,02 €/m3 x 12000 m3 240 €

+ ottamisalueen pinta-alan mukaan 40 €/ha x 5,2 ha        208 €

yhteensä     448 €

Ensimmäinen vuotuinen valvontamaksu peritään ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija (Sähköisesti)

Tiedoksi Lupa- ja valvontavirasto (sähköisesti)

 Terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti)

 Päijät-Hämeen maakuntaliitto (sähköisesti)

 Sysmän kunta (sähköisesti)

Kuulutus Päätöksestä kuulutetaan Heinolan kaupungin verkkosivuilla (www.heinola.fi  kuulutukset). Päätös julkaistaan myös Sysmän kunnan verkkosivuilla (www.sysma.fi  kuulutukset).

MUUTOKSEN HAKU  Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksenhakuohjeen mukaisesti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuohje on tämän päätöksen liittenä. Maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä, kuin päätöksestä.