ympäristölautakunta
Esityslista 10.06.2026/Asianro 29

ympltk 10.06.2026     

44/11.01.08/2026  

Asia Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee soran ja hiekan ottoa kiinteistöllä Metsä-Alho 781-409-6-715

Hakija Toivo Niemisen perikunta

 Marjoniementie 252

 19370 Nuoramoinen

 Yhteyshenkilö: Tuomo Nieminen

Lautakunnan ratkaisu

Päätös  

Esittelijä ympäristöpäällikkö Laitinen, Tarja

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää, että Toivo Niemisen perikunnalle myönnetään maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten ottolupa Sysmän Nuoramoisten kylään tilalle Metsä-Alho 781-409-6-715 edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä.

Luvan hakemisen perusteet

 Maa-aineslaki (555/1981) 4 §

Toimivalta Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Heinolan kaupungin 3.2.2026 alkaen voimassa olevan hallintosäännön mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta.

Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Emma Husu, p. 044 713 4529, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Lupamääräykset Yleiset määräykset

1. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten, että luvan voimassaoloaikana maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman osoittamalla 1,5 hehtaarin suuruisella alueella enintään 55 372 m3ktr.( MAL 3 §, 11 §)

2. Ottamisalue tulee merkitä maastoon ennen ottamistoimintaan ryhtymistä riittävän pysyvillä ja näkyvillä paaluilla ja alueella tulee asentaa ottamisen edetessä riittävästi korkomerkkejä oton pohjatason seuraamiseksi. Nykyiset korkomerkit tulee tarvittaessa päivittää vastaamaan nykyistä N2000 korkeusjärjestelmää. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

3. Maa-ainesten oton saa aloittaa vasta alkutarkastuksen jälkeen. Alkutarkastuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Tarkastuksella tarkastetaan mm. ottamisalueen merkintä maastoon, korkeusmerkintöjen riittävyys. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen alkutarkastusta. (MAA 7 §)

4. Maa-ainesten ottamisen alin syvyys saa ulottua enintään tasoon +102,26 (N2000), kuitenkin siten, että maa-aineksen ottamisen alin taso tulee olla vähintään neljä (4) metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että 4 metrin suojakerros toteutuu.Maa-ainesten ottajan tulee tarvittaessa selvityttää kaivauksen pohjan taso ulkopuolisella mittauksella. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

5. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet on merkittävä selkeästi ja varustettava esimerkiksi suojaköydellä tai lippusiimalla. Putoamisvaarasta on varoitettava näkyvästi. (MAL 11 §)

6. Luvan haltija vastaa maa-aineslain 9 §:n mukaisista velvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. (MAL 9 §)

7. Alueella ei saa varastoida, haudata tai polttaa jätteitä. (MAL 11 §, JL 13 §)

8. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät jätteet sekä vaaralliset jätteet tulee varastoida ja käsitellä asianmukaisesti sekä toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Alueella ei saa säilyttää jätteitä tai toimintaan kuulumatonta tavaraa. Toiminnanharjoittaja vastaa alueen siisteydestä. (MAL 11 §, JL 13 §)

Melu ja pöly

9. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 45 dB. Kaikkein meluavimpia työvaiheita tulee välttää lintujen pesintäkauden aikana. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (VNp 993/1992 2§)

10. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolausta. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (VnA 79/2017 4§, VnA 800/2010 4 §)

Maaperän, pohja- ja pintavesien ja luontoarvojen suojelu

11. Alueella ei saa huoltaa tai pestä koneita tai laitteita. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus- ja säilytyspaikat on rakennettava ja toiminta järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti.

Tankkauspaikka on rakennettava siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse leviämään maaperään tai pohjaveteen. Maaperä tulee suojata HDPE kalvolla ja kalvo tulee olla reunoilta korotettu. Tiivistysrakenteen päälle kertyvät vedet on kerättävä ja johdettava hallitusti siten, että pinta- tai pohjaveden pilaantumisriskiä ei aiheudu. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai kiinteä valuma-altaallinen säiliö. Polttoainesäiliö tulee olla kuntotarkastettu. Polttoainesäiliötä saa säilyttää alueella vain tarvittaessa.

Tankkaus tulee tapahtua tankkauspaikan HDPE kalvon päällä ja lisäksi tankkauskohta tulee suojata imeytysmatolla tai vastaavalla tankkauksen ajan. Tankkaustilanteeseen tulee varata riittävästi imeytysaineita ja alkusammutuskalusteita. Alueella ei saa varastoida pysyvästi polttoaineita.

Vaihtoehtoisesti tankkaukset tulee suorittaa jo suojatulla tukitoiminta-alueella. (MAL 11 §)

12. Ottamisalueen länsiosaan tulee asentaa uusi pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seurantaan soveltuva havaintoputki ennen ottamistoiminnan jatkamista alueella. Putken tulee olla muovinen (PEH Ø 50 mm) pohjaveden havaintoputki ja sen tulee olla lukittavissa. Ennen pohjaveden havaintoputken asentamista tulee esittää suunnitelma putken sijainnista ja toteutustavasta hyväksyttäväksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sijoittamisessa tulee huomioida pohjaveden virtaussuunnat ja putken asentaminen riittävän syvälle. Putkikortti on toimitettava valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen.

13.  Maa ainesten oton vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata uudesta havaintoputkesta vuosittain ja tiedot tarkkailun tuloksista tulee toimittaa Lupa- ja valvontaviraston lausunnossa 15.4.2026 olleen liitteen ohjeen mukaisesti. (Lupa- ja valvontavirasto 15.4.2026, Liite 1. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittaminen).

Lisäksi pohjaveden pinnan korkeutta ottamisalueella tulee seurata vähintään kolmen kuukauden välein tehtävin mittauksin (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden korkeuden tarkkailua tulee tehdä kaikista alueella olevista sekä uudesta asennettavasta putkesta.

Ottamisalueen länsiosan havaintoputkesta tulee hakemuksessa esitetyn vuosittaisen suppean pohjavesitarkkailun (KMn04-luku, pH-luku, sähkönjohtavuus, sameus ja mineraaliöljyt) lisäksi ottaa laajempi pohjavesinäyte ennen maa-ainestenoton jatkamista, kolmen vuoden välein toiminnan aikana sekä toiminnan päätyttyä. Laajasta näytteestä tulee analysoida ainakin haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt, polttoaineöljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt.

Mikäli alle 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta sijaitsee talousvesikaivoja, tulee niiden laatu tutkia laajan pohjavesinäytteen mukaisesti ennen ottotoiminnan jatkamista.

Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo(at)lvv.fi). Lisäksi tulokset tulee toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä muuttamaan pohjavedentarkkailua tilanteissa, missä saatujen tulosten perusteella muuttaminen on perusteltua ja tarpeellista tai valtion viranomainen antaa uuden pohjavesitarkkailuohjeen. (MAL 11 §, MAA 6 §)

14. Moottoripyörillä ajaminen avoimella soranottoalueella on kielletty.

15. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään kolme (3) vuotta ottamisen päätyttyä. Tarvittaessa jälkihoitoa tulee tukea lisäkylvöillä.

Maisemointi ja jälkihoitotyöt

16. Ottamistoiminnan päätyttyä ottamisalueen reunat tulee luiskata hakemuksen mukaisesti kaltevuuteen 1:3 tai loivemmaksi. Mahdolliset varastokasat tulee sijoittaa niin, etteivät ne estä jälkihoidon toteuttamista. (MAL 11 §)

17. Pohjatasolle ja luiskiin tulee levittää noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi tulee istuttaa sekametsää.

18. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana.

19. Mikäli jälkihoitotöissä ilmenee tarve käyttää muualta tuotuja maa-aineksia, tulee ne hyväksyttää ensin ympäristönsuojeluviranomaisella. (MAL 11 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeustilanteet

20. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut haitalliset aineet on välittömästi kerättävä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JL 13 §, VnA 800/2010 12 §, MAL 11 §)

21. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijat ja muut alueella työskentelevät tulee perehdyttää tämän luvan ehtoihin. (MAL 11 §)

Toiminnan raportointi

22. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. Tiedot tulee ilmoittaa suoraan sähköiseen NOTTO-järjestelmään. (MAL 11 §, MAA 9 §)

Toiminnan lopettaminen

23. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella pidettävä lopputarkastus. Ennen lopputarkastusta on hakijan toimitettava valvontaviranomaiselle alueen loppumittauspöytäkirja, josta käyvät ilmi alueen pohjan taso ja otetun alueen laajuus. Maa-ainesluvan haltijan on pyydettävä tässä tarkoitettua lopputarkastusta. (MAL 3, 11 §, MAA 7 §)

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty asianmukaiset suunnitelmat ja riittävät selvitykset lupaharkinnan tekemiseksi. Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Ottamissuunnitelman ja lupapäätöksen määräysten mukaan toimittaessa ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Alueella ei ole kaavallisia esteitä luvan myöntämiselle. Kun toimitaan hakemuksen, ottamissuunnitelman ja tehdyn lupapäätöksen määräysten mukaisesti, ottamisen vahingollinen vaikutus ja haitta luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi.

Toiminta sijoittuu alueelle, jolle on jo aiemmin myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseen. Kyseessä ei ole uusi toiminta, eikä kaivualueen merkittävä laajentaminen. Toiminta ei sijoitu luonnontilaiselle alueille. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön.

Asiasta saadut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Kokonaisottomäärä, ottamisaika ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Määräys toiminnan laajuudesta on ollut tarpeen antaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle. (Määräys 1)

Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta voidaan varmistua, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi. (Määräys 2)

Aloitustarkastus on tarpeen otolle asetettujen aloitusehtojen toteutumisen tarkistamiseksi. (Määräys 3)

Määräys ottosyvyydestä on tarpeen, jotta voidaan seurata ottamisen ja velvoitteiden toteutumista ottoalueella. Ottamissuunnitelmassa on mainittu ottamistason olevan sama kuin edellisessä luvassa, mutta edellisen luvan mukainen alin ottotason on ollut +102 N60-korkeusjärjestelmässä, mikä tarkoittaa, että nyt haettu ottamistaso on 0,26 m alempana kuin päättyneessä luvassa minkä vuoksi määrätty alin ottotaso on hakemuksesta poiketen + 102,26 (N2000). (Määräys 4)

Jyrkkien rinteiden merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastossa kulkeville. (Määräys 5)

Maa-aineslain 9 §:n mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada maa-ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka maa-ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu, jos maa-ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä. (Määräys 6)

Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden käsitellystä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. (Määräykset 7 ja 8)

Määräys on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Esitetyt melutasot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992. Määräys meluavimpien työvaiheiden välttämisestä lintujen pesintäkauden aikana perustuu Lupa- ja valvonta viranomaisen lausuntoon. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia melun mittausta, jolla varmistetaan toiminnan pysyvän annetuissa melurajoissa. (Määräys 9)

Maa-ainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyisyyshaittaa lähialueella. Lupamääräys on tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, joten suolan käyttämisellä voi olla vaikutuksia pohjavedenlaatuun. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia pölyn mittausta, jolla varmistetaan toiminnan pysyvän annetuissa pölyn raja-arvoissa. (Määräys 10)

Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Koneiden ja laitteiden huolto sekä tankkaus aiheuttavat riskin pohjaveden ja maaperän pilaantumiselle.  (Määräys 11)

Määräys uuden pohjaveden seurantaan soveltuvan putken asentamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa pohjaveden pinnan korkeuden ja laadun seurannan edustavuus. Määräys perustuu Lupa- ja valvontaviraston lausuntoon. (Määräys 12)

Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien vaikutusten tarkkailua varten ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset maa-ainesten ottamisesta aiheutuvat haitat. (Määräys 13)

Moottoripyörillä ajoon avoimella soranottoalueella liittyy kasvanut pohjaveden pilaantumisen vaara, minkä vuoksi on perusteltua kieltä toiminta maa-ainesten ottoalueella. Määräys perustuu lupa- ja valvontaviraston lausuntoon. (Määräys 14)

Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoito on asianmukainen sekä kasvillisuus on lähtenyt kasvamaan. Pohjaveden tarkkailu velvoite on annettu pohjaveden suojelemiseksi. (Määräys 15)

Määräyksillä varmistetaan jälkihoidon asianmukaisuus. Luiskaaminen perustuu turvallisuuteen ja yleiseen käytäntöön ja Ympäristöministeriön Maa-ainesten ottaminen- oppaaseen 2023:30. Varastokasojen sijoittelulla varmistetaan, että maisemointi ja jälkihoitotyöt voidaan toteuttaa suunnitellusti. Kasvukerrokset ovat tarpeen, jotta varmistetaan alueen kasvillisuuden kasvu. (Määräykset 16-18)

Määräyksellä ehkäistään luvattomien maankaatopaikkojen syntymistä ja pilaantuneiden maa-aineksien tuomista alueelle. Ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy jokaisen tuodun ulkopuolisin maa-aineksen ja arvio niiden soveltuvuuden. (Määräys 19)

Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on ollut perusteltua antaa määräys riittävän torjuntakaluston ja torjuntamateriaalin varaamisesta vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. (Määräys 20)

Luvan ehtojen täyttymisen varmistamiseksi laitoksella toimivan henkilökunnan tulee olla selvillä luvan sisällöstä. Henkilöstön perehdytyksellä voidaan vähentää onnettomuusriskejä.

(Määräys 21)

Raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 22)

Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi. Loppukatselmus on tarpeen jälkihoitotöiden toteamiseksi. Lopputarkastuksen avulla arvioidaan, voidaanko asetettu vakuus vapauttaa. (Määräys 23)

MAA-AINESLUPAHAKEMUS

Sijainti Ottamisalue sijaitsee Sysmän kunnan Nuoramoisten kylässä tilalla Metsä-Alho 781-409-6-715, Kalkkistentien varressa.

Toimintaa koskevat suunnitelmat, luvat ja alueen kaavoitus

 Alue sijaitsee Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (2014) osoitetulla maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaalla alueella. Kyseessä on Leenharjun eteläosan kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti arvokas harjumaisema.

 Kiinteistöllä on aikaisempi maa-aineslupa, Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto 6.5.2015, MAL02/2015. Lupa on vanhentunut 5.6.2025.

 Alueelta otettava maa-aines on tarkoitus käyttää rakentamisen tarpeisiin.

 Tällä suunnitelmalla haetaan lupaa ottamistoiminnan jatkamiseksi.

Nykytilanne ottamisalueella

Ottamispaikan alueen ympäristö on metsää ja tien toisella puolella on maatilakeskus. Lähin asuinrakennus on kaakossa n.120 metrin etäisyydellä vanhan ottoalueen reunasta. Seuraava asuinrakennus on koillisessa noin 300 metrin etäisyydellä vanhasta ottoalueen reunasta. Nykyiseltä ottoalueelta luoteeseen eli ottosuuntaan ei ole asutusta.

Nuoramoisjärveen on n. 3,3 km:n etäisyys linnuntietä pitkin. Alue on 1-luokan pohjavesialuetta, Leenharju (0678111). Pohjaveden pinnankorkeus on mitattu edellisen lupapäätöksen mukaan vuonna 2009 ja se on ollut +96,34 (N60). Vuoden 2014 mittausten mukaan pohjaveden taso on ollut +96,5…+96,8 m. Ottoalueesta kilometri pohjoiseen sijaitsee Hirssilänlähde. Lähteen vedenkorkeus on mitattu syksyllä 1997 ja se on ollut +91,94 (N2000). Lähde on harjun toisella puolella. Ottotaso on +102 mmp, jolloin suojakerros pohjaveteen on yli viisi metriä.

Ottamisalue ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura 200 alueella eikä sen läheisyydessä ole tällaisia alueita. Ottamisalueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja

Alue on ollut metsätalouskäytössä. Pintamaita ja puustoa on poistettu ottamisen edetessä. Ottamisalueen ja Kalkkistentien väliin on jätetty puustoinen suojakaistale. Pintamaat on jo osin kasattu alueen reunoille edellisen luvan aikana.

Toiminnan kuvaus Ottoalueelta otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Ottoalueen pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja suunnittelualueen ala on neljä hehtaaria. Suunnittelualueella välivarastoidaan pintamaita ottamisen aikana. Ottoalueelta otetaan soraa ja hiekkaa yhteensä 55 372 m3ktr. Olemassa olevalla ottoalueella alin taso on ollut +102 (N2000) ja jota käytetään nykyisessäkin ottosuunnitelmassa ottotasona.

 Seula sijoittuu suunnittelualueelle. Muita koneita käytetään mm. pyöräkuormaajaa ja kaivinkonetta.

 Luvan voimassaoloajaksi haetaan 10 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulosta. Keskimääräinen vuosiotto on odotettavasti noin n. 11 000 m3ktr, jolloin alue on nopeammin loppuun saatettavissa. Mikäli ottomäärä jaetaan kymmenelle vuodelle, niin vuosiottomäärä on laskennallisesti n. 5 537 m3ktr/v. Otto siis voi olla edellä mainittua suurempaa, mutta joka myös nopeuttaa ottamisen loppuun saattamista.

 Ottaminen päättyy, kun koko suunnittelualueen pohjataso on saavutettu ja alueen reunat viimeistelty suunnitelmapiirustusten mukaisesti.

 Kemikaalit

 Ottamisalueella ei säilytetä kemikaaleja, kuten polttoaineita. Polttoaineita tuodaan koneisiin peräkärryllä aina vain tarvittava määrä kerrallaan. Käytettävä tankkauslaitteisto on varustettu sulkuventtiilillä ja maaperä suojataan roiskeilta kaukalolla tai imeytysmatolla. Pääsääntöisesti koneet kuitenkin tankataan alueen ulkopuolella. Huoltoja alueella ei tehdä. Alueella ei myöskään ole tarvetta säilyttää työkoneita, vaan hetkellisesti lyhyiden työjaksojen ajan.

 Alueella käytettäviä koneita ovat mm. pyöräkuormaaja, kaivinkone ja seula. Päästöt maaperään voivat aiheutua vain poikkeuksellisissa tilanteissa

 Turvallisuus

 Ottamisalue ja suunnittelualue merkitään riittävillä reunamerkinnöillä. Jyrkät rinteet rajataan lippusiimalla ja varoituskylteillä. Työmaa-alueesta laitetaan infokyltit

 Jälkihoito

 Alue maisemoidaan vaiheittain maa-ainesten ottamisen edetessä. Suunnitelman mukaan luiskataan 1:3. Valmistuneille rinteille levitetään pois kuoritut pintamaat takaisin ja niiden annetaan metsittyä luontaisesti tai istuttamalla. Osittain rintaukset jätetään hoitamatta ns. paahderinteiksi.

 Ympäristövaikutukset

 Ympäristökuormitusta on pyritty rajoittamaan käyttämällä tarpeen mukaan ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta parhaita tekniikoita ja käytänteitä.

 Toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella ei ole sosiaalitiloja tai viemäreitä. Hulevedet imeytyvät luontaisesti ympäristöönsä sora-alueella.

 Ottaminen järjestetään ja suunnitellaan siten, että vahingollisia muutoksia tai vaikutuksia pohjaveteen ei synny. Siten alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja ja tukitoiminta-alueen maaperä on jo suojattu.

 Päästöt ovat vähäisiä, koska toiminta on hyvin pienimuotoista. Pölypäästöjen hallinnassa pölyhaittaa ehkäistään työmaateknisin (varastokasoilla) ja etäisyyskeinoin sekä lisäksi ottoalue on ympäröivää maastoa alempana, joka vähentää pölyn siirtymistä ympäristöön tehokkaasti. Tarvittaessa kuivina jaksoina voidaan työmaatietä ja hiekan käsittelyalueita kastella pölyämisen hallitsemiseksi.

 Melu

 Seulan aiheuttama melu on vähäistä ja se ei ole impulssimaista. Seula sijoitetaan varastokasojen tai rintauksen taakse häiriintyvistä kohteista katsottuna, jolloin sen aiheuttama meluhaitta jää vähäiseksi. Lisäksi naapurusto sijaitsee kaukana. Näin toimien suunnitellusti parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, toiminnan melutaso jää VNp 993/1992 melutasojen A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvojen (klo 7 - 22) 55 dB:n alle, impulssimaisuuskorjauksellakin. Yöohjearvoakaan (22 - 7) 50 dB ei ylitetä.

 Jätteet

Toiminnassa syntyviä jätteitä voivat olla seulojen verkot tai muut kuluvat metalliosat, jotka toimitetaan asianmukaiseen metallinkeräykseen määrävälein. Vaarallisia jätteitä ei synny. Sekajätteitä voi syntyä lähinnä työntekijöiden toimesta, mutta työntekijät vievät ne pois mukanaan. Muita jätteitä ei synny. Alue pidetään siistinä.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua ovat mm. laitteiden ja koneiden kunnon seuranta. Käyttötarkkailussa suoritetaan myös jatkuvaa riskinarviointia, jonka tarkoituksena on ennakoida mahdolliset poikkeukselliset tilanteet, jolloin niihin voidaan puuttua ennen niiden syntymistä. Käyttötarkkailua ovat myös alueen ilmanlaadun visuaalinen seuraaminen ja arviointi sekä äänitasojen kuulonvarainen havainnointi ja arviointi. Alueen siisteyttä tarkkaillaan visuaalisesti ja havaitut epäkohdat korjataan nopeasti.

Vesitarkkailu

Pohjaveden korkeutta ja laatua tarkkaillaan vanhalta alueella sijaitsevasta tarkkailuputkesta. Tarkkailua ehdotetaan suoritettavan seuraavan mukaisesti:

- Pinnan seuranta kaksi kertaa vuodessa.

- Kerran vuodessa

o KMnO4-luku

o pH-luku

o Sähkönjohtavuus

o Sameus

o Mineraaliöljy

ASIAN KÄSITTELY

Vireille tulo

Maa-aineslupahakemus on saapunut Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluun 24.11.2025 ja sitä on täydennetty 10.12.2025 ja 8.1.2026

Viranomaisen vaihtuminen

Maa-aineslupa on jätetty vireille Sysmän tie- ja lupajaostolle. Heinolan, Hartolan ja Sysmän ympäristönsuojeluviranomaiset yhdistyivät 1.1.2026 alkaen, joten asian käsittely on siirretty Heinolan ympäristölautakunnalle.

Kuuleminen

Lupahakemuksen vireilletulosta on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin verkkosivuilla 15.1.-16.2.2026. Kuulutus on julkaistu myös Sysmän kunnan verkkosivuilla. Asiasta on kuultu 5 naapurikiinteistöä ja tienpitäjää kirjeitse.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta, terveydensuojeluviranomaiselta ja Päijät-Hämeen maakuntaliitolta.

Terveydensuojeluviranomainen on 25.2.2026 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

”--Terveydensuojelun näkökulmasta maa-ainesluvan myöntämiselle ei ole estettä, mikäli lupahakemuksessa huomioidaan seuraavat asiat.

Suunnittelualue sijaitsee tärkeän pohjavesialueen muodostumisalueella, jolla sijaitsee myös vedenhankintaan käytössä oleva vedenottamo. Tämän takia toiminnalle alueella tulisi asettaa selkeät ja valvottavat määräykset pohjaveden sekä alueellisesti merkittävän talousvedenoton suojelemiseksi. On hyvä, että alueella ei säilytetä eikä huolleta koneita tai laitteita. Lupamääräyksissä tulisi tämän lisäksi kiinnittää huomiota myös tankkauspaikan tai paikkojen riittävään suojaukseen.

Ottoalueella on aluekartan mukaan jo nyt paljon haettavaan pohjatasoon +1 02 valmistuneita alueita. Pohjaveden muodostumisalueen suojelun kannalta valmistuneille alueille tulisi saada mahdollisimman nopeasti pintamaakerros sekä kasvukerros palautettua. Hakemuksessa esitetty rintausten määrittelemätön jättäminen paahderinteiksi sekä luontainen metsittyminen eivät tue tätä tavoitetta. Lupamenettelyssä olisi suositeltavaa edellyttää jälkihoidon ja maisemoinnin tarkempaa suunnittelua.

Lupahakemuksen asiakirjoista ei selviä, ovatko ottamistoiminnan läheisyydessä olevat kaikki kiinteistöt liittyneet Leenharjun vesiosuuskunnan vesijohtoon vai onko alueella kiinteistöjä omalla kaivolla. Mikäli alueen läheisyydessä on talousvesikaivoja, olisi lupamenettelyssä hyvä arvioida niiden vedenlaadun seurantatarvetta.

Hakemuksessa esitetään lähinnä toiminnan sijoitteluun perustuvia melun ja pölyn leviämistä rajoittavia toimenpiteitä. Näillä on varmasti merkitystä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin kohdistuvaan meluun ja pölyyn. Esitetyt haitan vähentämistoimenpiteet on perusteltua kirjata myös lupapäätökseen.

Lupahakemuksen asiakirjoissa todetaan, että toiminnasta aiheutuva melutaso alittaa Vnp 993/1 992 ohjearvot. Materiaalissa ei kuitenkaan ole esitetty melumallinnusta tai muita tietoja koneista ja laitteista aiheutuvasta melutasosta tai melun leviämisestä toiminnan aikana. Lupamenettelyssä on syytä arvioida täyttyvätkö ulko- ja sisämelun ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Yleensä ulkomeluarvot ovat ensisijaisia, koska vakituisten asuntojen vaipan yleisenä eristävyytenä pidetään 30 dB (LAeq) tasoa. Terveydensuojelun kannalta päätöksessä olisi perusteltua esittää myös menettelytapa sekä tarvittavat toimenpiteet, mikäli toiminnan aikana toimintaan liittyvästä melusta tai pölystä tulee valituksia. Lupahakemuksessa toiminnan ajaksi esitetään pääosin päiväsaikaa. Koettujen meluhaittojen minimoimiseksi terveydensuojelun näkökulmasta toiminnalle tulisi asettaa selkeät ajat, joissa huomioidaan myös viikonloput ja juhlapyhät.

Alueen yleisen turvallisuuden kannalta olisi perusteltua määritellä riittävät ottoalueiden reunaluiskien merkintätavat ja merkintöjen ylläpito jyrkille luiskille, joista on putoamisvaara. Usein lippusiimat ja vastaavat eivät ole luonnossa kovin pitkäikäisiä ratkaisuja.

Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole lupahakemuksen asiakirjoista huomautettavaa. --”

Päijät-Hämeen liitto on 16.3.2026 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

 ”-- Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa suunnitellusta maa-aineksenotosta. Kyseessä on toiminnan jatkaminen jo olemassa olevalla maa-aineksenottoalueella. Suunniteltu ottoalue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, mutta alue on jo maisemakuvaltaan muuttunutta aiemman ottotoiminnan johdosta. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti ottoalueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Ravioskorven asutustila-alue) ja maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Ravioskorven karjalaisasutus). Näiden arvoalueiden rajat ulottuvat Nuoramoistentiehen, mutta eivät Nuoramositentien länsipuolelle suunnitellulle ottoalueelle asti. --”

Lupa- ja valvontavirasto on 15.4.2026 päivätyssä lausunnossaan todennut seuraavaa:

”-- Kaavoitus ja maisemansuojelu

Päijät-Hämeen 2014 maakuntakaavan (lainvoimainen 2019) mukaan maa-ainesten ottoalue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaalla alueella (ma, Leenharjun eteläosan maisema-alue). Kalkkistentien itäpuolelle rajautuu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue kmv106, Ravioskorven asutustila-alue. Hakemuksen mukaan maaainesten ottoalue ei sijoitu edellä mainituille alueille.

Toisin kuin hakemuksessa esitetään, ottamisalue sijaitsee siis Leenharjun eteläosan maisema-alueella. Maakuntakaavan aineistossa aluetta on kuvattu seuraavasti: Sysmän-Hartolan viljelyseudun maisematyyppiä edustava maisema-alue. Maakunnallisesti arvokas harjumaisema- ja muodostelma. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä on seuraavaa: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä on vaalittava alueen keskeisiä erityispiirteitä ja omaleimaisuutta sekä huomioitava kokonaisuuden kannalta merkittävien maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen.

Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa.

Luonnonsuojelu

Maa-ainesten ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Lupa- ja valvontaviraston tiedossa olevia huomioitavia luontoarvoja. Suunnitelman mukainen ottamisalue on ilmakuva- ja karttatarkastelun perusteella avoinna olevaa ottoaluetta tai nuorta talousmetsää. Lupa- ja valvontaviraston näkemyksen mukaan tarvetta tarkemmalle luontoselvitykselle ei ole.

Ottamisalueen kaakkoispuolella (lähimmillään noin 200 metrin päässä) sijaitsee maakunnallisesti tärkeä Ravioskorven ja Hallaharjun lintualue (MAALI). Ravioskorpi on maakunnan pohjoisosien tunnetuimpia lintupeltoja, ja alueella pesii monipuolinen peltolinnusto. Lisäksi alueella on merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Lupa- ja valvontavirasto huomauttaa, että voimakkaasti meluavan toiminnan rajoittaminen lintujen pesimäkaudella tulee tarvittaessa ottaa huomioon lupaharkinnassa. Lintujen pesimäajan huomiointi perustuu luonnonsuojelulain 70 §:n mukaiseen pesinnän tahallisen häirinnän kieltoon (sanatarkasti ”tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana”), joka koskee kaikkia rauhoitettuja lintuja. Suomessa kaikki muut lintulajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja paitsi metsästyslain 5 §:ssä mainitut riista- ja rauhoittamattomat lajit, joita on yhteensä 33 lajia. Hakemuksen mukaan seulan aiheuttama melu on kuitenkin vähäistä eikä se ole impulssimaista, ja meluhaitan arvioidaan jäävän vähäiseksi.

Pohjavedensuojelu

Ottamisalue sijaitsee Leenharju-nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (tunnus 0678111, luokka 1) ja sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueella sijaitsevan Leenharjun vedenottamon valuma-alueelle. Myös ottamisalue ja sen lounaispuolelle jatkuva harjun osa ovat kuitenkin mahdollista vedenhankinta-aluetta, josta voi löytyä antoisuudeltaan nykyistä vedenottamon paikkaa vastaavia tai parempia vedenottopaikkoja. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen -projektissa (POSKI, GTK 2013) Leenharjun pohjavesialue on luokiteltu maaperän kiviainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi.

Hakemuksessa pohjaveden pinnan ylimmäksi korkeustasoksi on mainittu +96.8 (N2000, 2014 mittaus). Myös Hämeen ELY-keskukselle toimitetuissa vuosien 2016 - 2022 pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailutuloksissa ylimmät havainnot ovat +96.8 m sekä ottamisalueen koillispuolella (Pvp, Alhon sora-alue, Povet ID: 50859) että lounaisosassa (Pvp2, Alhon sora-alue, Povet ID: 66507) sijaitsevassa havaintoputkessa. Tulosten yhteydessä ei ole kerrottu käytettyä korkeusjärjestelmää, ja tulokset on mitattu ainoastaan 10 cm tarkkuudella, mikä heikentää ylimmästä pohjaveden pinnantasosta käytettävissä olevan tiedon tarkkuutta. Pohjavesitietojärjestelmässä havaintoputken Pvp2 sijainti on mainittu epävarmaksi, eikä sen sijaintia ole esitetty ottamissuunnitelmassakaan.

Hakemuksen mukaan alin ottamistaso on +102 m (N2000). Ottamissuunnitelmassa on mainittu ottamistason olevan sama kuin edellisessä luvassa, mutta edellisen luvan mukainen alin ottotason on ollut +102 N60-korkeusjärjestelmässä, mikä tarkoittaa, että nyt haettu ottamistaso on 0,26 m alempana kuin päättyneessä luvassa.

Edellä mainituista pohjaveden ylimpään korkeustasoon ja ottamistasoon liittyvistä epätarkkuuksista huolimatta voidaan todeta pohjaveden pinnan yläpuolelle jäävän riittävä vähintään 5 metrin suojakerros.

Umpeutuneessa maa-ainesluvassa on edellytetty pohjaveden laadun seurantaa vuosittain otettavin näyttein. Luvassa on myös edellytetty tarkkailun tulosten toimittamista vuosittain tiedoksi ELY-keskukselle. Hämeen ELY-keskukselle aiemmin toimitettujen pohjavesitarkkailutietojen perusteella pohjaveden laatua on kuitenkin seurattu vain satunnaisin näytteenotoin. Raporteista ei myöskään selviä käytetty havaintopaikka. Tulosten perusteella ei pysty arvioimaan aiemman maa-ainesten oton vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun.

Ottamissuunnitelmassa on esitetty, että pohjaveden korkeutta ja laatua tarkkaillaan vanhalla alueella sijaitsevasta tarkkailuputkesta. Ehdotettu pinnakorkeuden seuranta on harvempaa ja laatunäytteiden analyysivalikoima suppeampi kuin päättyneessä luvassa on edellytetty. Vanhalla ottamisalueella sijaitseva havaintoputken sijainti on pohjaveden oletettuun virtaussuuntaan nähden hakemuksen mukaisen ottamisalueen yläpuolella, joten se ei sovellu haetun oton pohjavesivaikutusten seurantaan. Hakemuksesta puuttuu alueelle ja sen läheisyyteen aiemmin asennettujen havaintoputkien putkikortit, joista ilmenisi esimerkiksi tietoja putkien täsmällisistä sijaintikoordinaateista, käytetyistä materiaaleista, asennussyvyydestä tai pohjaveden pinnantasosta tehdyistä mittaustuloksista.

Ottamissuunnitelman mukaan alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja ja tukitoiminta-alueen maaperä on jo suojattu. Tukitoiminta-alueen sijaintia tai rakennetta ei kuitenkaan ole hakemuksessa esitetty. Ottamissuunnitelman mukaan koneet tankataan pääosin alueen ulkopuolella. Ilmeisesti joitain tankkauksia on kuitenkin tarpeen tehdä myös ottamisalueella.

Maisemointi

Hakemuksen mukaan alue maisemoidaan vaiheittain ottamisen edetessä, ja maisemointiin käytetään tarvittaessa puhtaita ulkopuolisia maita. Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että ottoalueelle ei saa tuoda muualta tarkastamattomia maa-aineksia maisemointiin. Koska ottoalue sijaitsee pohjavesialueella, saa sinne tuoda muualta ainoastaan kasvualustaan sopivaa puhdasta humusta.

Lupa- ja valvontaviraston kannanotto edellä mainitun perusteella

Ottaen huomioon alueen nykyisen tilan, Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain (555/1981) 3 §:n rajoitusten kanssa. Luvan myöntämiselle ei ole estettä, kunhan lupaharkinnassa otetaan huomioon seuraavaa:

• Jo otetun alueen luiskat ja pohjataso tulee jälkihoitaa nykyisen luvan vaatimusten mukaisesti ennen kuin ottoa muualla jatketaan. Pohjavettä suojaavan kasvillisuuden palautuminen alueelle tulee varmistaa kylvöin ja istutuksin.

• Ylimpään pohjaveden pintaan tulee jättää vähintään 4 metrin suojakerros. Mikäli pohjaveden pinnan tarkkailussa havaitaan pohjaveden pinta ennalta arvioitua ylemmällä tasolla, tulee alin ottotaso määritellä niin, että 4 metrin suojakerros toteutuu. Pohjaveden pinnan korkeutta ottamisalueella tulee seurata vähintään kolmen kuukauden välein tehtävin mittauksin. Ottamisalueen länsiosaan tulee asentaa uusi pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seurantaan soveltuva havaintoputki.

• Pohjaveden tarkkailutulosten toimittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle ohjeistetaan liitteenä olevassa ohjeessa (Liite 1. Pohjaveden tarkkailutulosten toimittaminen).

• Ottamisalueen länsiosan havaintoputkesta tulee hakemuksessa esitetyn vuosittaisen pohjavesitarkkailun lisäksi ottaa laajempi pohjavesinäyte ennen maa-ainestenoton jatkamista, kolmen vuoden välein toiminnan aikana sekä toiminnan päätyttyä. Laajasta näytteestä tulee analysoida ainakin haju, sameus, väri, pH, happi, permanganaattiluku/TOC, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mineraaliöljyt, polttoaineöljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt.

• Vedenlaatunäytteet tulee olla asiantuntevan näytteenottajan ottamia ja näytteenoton tulee vastata laboratorion laatukriteerejä (sertifioitu/akkreditoitu). Vuosittaiset tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan valvontaviranomaiselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle (kirjaamo(at)lvv.fi). Lisäksi tulokset tulee toimittaa sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/PISARA). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa.

• Kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella ottamisalueen luoteisosassa on moottoripyörien ajouria. ELY-keskukselle sekä Lupa- ja valvontavirastolle tehtyjen meluilmoitusten mukaan kiinteistöllä on järjestetty ainakin Päijänteen ympäriajon maastokokeita. Moottoripyörillä ajoon avoimella soranottoalueella liittyy kasvanut pohjaveden pilaantumisen vaara, minkä vuoksi toiminta tulee kieltää lupamääräyksillä. Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että tärkeällä pohjavesialueella sijaitseva moottorirata saattaa edellyttää ympäristölupaa, vaikka rataa käytettäisiin ainoastaan ajoharjoitteluun.

• Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

• Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Maisemointityöt on hoidettava luvan voimassaolon aikana. Taimettumista ei voida odottaa lupakauden päättymisen jälkeen.

• Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.

• Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita sisältävät työkoneet ja laitteistot tulee tankata ja säilyttää työaikojen ulkopuolisina aikoina pohjavesialueen ulkopuolella tai riittävästi suojatulla tukitoiminta-alueella tai muulla vastaavasti suojatulla alueella.

• Suojaukset tulee toteuttaa niin, että vuotojenhallinta toteutuu kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet. Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista. --”

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei määräaikaan mennessä jätetty yhtäkään muistutusta tai mielipidettä.

Hakijan vastine lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin

Hakija on 30.4.2026 ilmoittanut sähköpostitse, ettei aio jättää vastinetta saatuihin lausuntoihin.

Tarkastukset

Alueella ei ole tehty hakemuksen johdosta tarkastusta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981): 3 §, 4 §, 5 §, 6§, 7 §, 9 §, 10 §,11 §, 12 §, 13§, 14 §, 19 §, 20 §, 21 §, 23 §

Valtioneuvoston asetus maa-aineksen ottamisesta (926/2005): 7 §, 9 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992: 2 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017: 4 §

Jätelaki 646/2011: 13 §

Heinolan kaupungin hallintosääntö 3.2.2026 lukien (kvalt. 2.2.2026 § 3) 23.4 §

Sysmän kunnan maa-ainestaksa (kunnanvaltuusto 18.4.2016), 2 §, 3 §, 4 §, 5 §

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa kymmenen (10) vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen.

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Vakuus Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on asetettava lupamääräysten noudattamiseksi 6000 (1,5 ha x 4000 €) euron suuruinen MAL 12 §:n tarkoittama hyväksyttävä vakuus. (esim. pankkitalletus tai pankkitakaus). Vakuussumma muodostuu arvioidusta jälkihoitotöiden kustannuksista noin 4000 euroa/ha.

Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt asetetun vakuuden. Vakuuden tulee olla voimassa yhden (1) vuoden yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana.

Vakuus voidaan vapauttaa kokonaisuudessaan toiminnan päätyttyä, lupaan liittyvien ehtojen velvoitteiden tultua täytetyiksi. Vakuuden vapauttaminen tapahtuu valvontaviranomaisen päätöksen perusteella.

Vakuuden edunsaajaksi tulee osoittaa Sysmän ympäristönsuojeluviranomainen.

Vakuuden hyväksymisestä peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu.

Tarkastusmaksu Luvan ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava 1.7.2016 alkaen voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti seuraavat maksut:

Tarkastusmaksu ottamissuunnitelmaa kohti                       200 €

+ ottamisalueen pinta-alan mukaan 70 €/ha x 1,5 ha       1050 €

+ hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän

tilavuuden mukaan 0,01 €/m3 x 55 372 m3              553,72 €

yhteensä           1803,72 €

Näiden lisäksi peritään kuulemisesta perusmaksu 20 €, rajanaapuri 30 €/kuultava ja muu asianosainen 15 €/kuultava.

perusmaksu                   20 €

rajanaapuri 5 x 30 €                                     150 € yhteensä                                                                            170 €

Valvontamaksu Vuosittaista valvontamaksua peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan. 1.7.2016 alkaen voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaiset valvontamaksut ovat seuraavat:

Vuotuisen ottomäärän mukaan 0,02 €/m3 x 5537 m3             110,74 €

 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 40 €/ha x 1,5 ha              60,00 €

                                             170,74 € (200 €)

Valvontamaksun tulee kuitenkin voimassa olevan taksan mukaan olla vähintään 200 €.

Ensimmäinen vuotuinen valvontamaksu peritään ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija (sähköisesti)

Tiedoksi Lupa- ja valvontavirasto (sähköisesti)

 Terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti)

 Päijät-Hämeen maakuntaliitto (sähköisesti)

 Sysmän kunta (sähköisesti)

Kuulutus Päätöksestä kuulutetaan Heinolan kaupungin verkkosivuilla (www.heinola.fi > kuulutukset). Päätös julkaistaan myös Sysmän kunnan verkkosivuilla (www.sysma.fi > kuulutukset).

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksenhakuohjeen mukaisesti Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuohje on tämän päätöksen liitteenä. Maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä, kuin päätöksestä.

LIITTEET Muutoksenhakuohje