ympäristölautakunta
Esityslista 29.04.2026/Asianro 24

ympltk 29.04.2026     

175/11.01.08/2026  

Asia Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee soran ja hiekan ottoa.

Hakija: Koneurakointi Tarmo Oksanen Ky

 Y-2609650-6

 Korpijärventie 124

 19230, Sysmä

 Yhteyshenkilö: Tarmo Oksanen

Päätös  

Esittelijä ympäristöpäällikkö Laitinen, Tarja

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää, että Koneurakointi Tarmo Oksanen Ky:lle myönnetään maa-aineslain 4 §:n mukainen maa-ainesten ottolupa Hartolan kylässä sijaitsevalle tilalle Soramäki (81-401-1-2754), edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja lupamääräyksiä noudattaen.

Luvan hakemisen perusteet

 Maa-aineslaki (555/1981) 4 §

Toimivalta Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Heinolan 1.1.2026 alkaen voimassa olevan hallintosäännön (Valtuusto 17.11.2025 77 §) mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta.             

Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja Piiroinen Nico, p. 044 743 2237, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Lupamääräykset Yleiset määräykset

1. Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten, että luvan voimassaoloaikana hiekkaa ja soraa saa ottaa ottamissuunnitelman osoittamalta 2,9 ha:n suuruiselta alueelta enintään 41 500 m3ktr. (MAL 3 §, 11 §)

2. Ottamisalue tulee merkitä maastoon ennen ottamistoimintaan ryhtymistä riittävän pysyvillä ja näkyvillä paaluilla ja alueella tulee asentaa ottamisen edetessä riittävästi korkomerkkejä oton pohjatason seuraamiseksi. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

3. Maa-ainesten oton saa aloittaa vasta alkutarkastuksen jälkeen. Alkutarkastuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Tarkastuksella tarkastetaan mm. ottamisalueen merkintä maastoon, korkeusmerkintöjen riittävyys. Vakuuden tulee olla asetettuna ennen alkutarkastusta. (MAA 7 §)

4. Maa-ainesten ottamisen alin syvyys saa ulottua enintään tasoon +94,79 (N2000), kuitenkin siten, että maa-aineksen ottamisen alin taso tulee olla vähintään 4 metriä ylimmän pohjavesipinnan yläpuolella. Maa-ainesten ottajan tulee tarvittaessa selvityttää kaivauksen pohjan taso ulkopuolisella mittauksella. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

5. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet on merkittävä selkeästi ja varustettava esimerkiksi suojaköydellä tai lippusiimalla. (MAL 11 §)

6. Luvaton kulku alueelle on estettävä. (MAL 11 §)

7. Luvan haltija vastaa maa-aineslain 9 §:n mukaisista velvoitteista, jotka maa-ainesten ottamisesta saattavat aiheutua. (MAL 9 §)

8. Alueella ei saa varastoida, haudata tai polttaa jätteitä. (MAL 11 §, JL 13 §)

9. Toiminnassa mahdollisesti syntyvät jätteet sekä vaaralliset jätteet tulee varastoida ja käsitellä asianmukaisesti sekä toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Alueella ei saa säilyttää jätteitä tai toimintaan kuulumatonta tavaraa. Toiminnanharjoittaja vastaa alueen siisteydestä. (MAL 11 §, JL 13 §)

10. Maa-ainesten ottoa ja seulontaa sekä muita meluavia työvaiheita saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 6-21 välisenä aikana.

Kuormaus ja kuljetus on sallittu maanantaista perjantaihin klo 6-21 välisenä aikana sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 8-18 välisenä aikana.

11. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että maa-aineksia ei kulkeudu ottamisalueelta valtatie 4:lle ja tarpeen mukaan toiminnanharjoittajan on puhdistettava tiealueelle päätyneet maa-ainekset.

Melu ja pöly

12. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 45 dB. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (VNp 993/1992 2§, VnA 800/2010 6 §, 7§)

13. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle. Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta ja ottamisalueen kuljetusreittejä on tarvittaessa kasteltava. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolausta. Pöly ei saa haitata valtatien 4:n käyttöä tai liikennettä. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia suoritettavia mittauksia. (VnA 79/2017 4§, VnA 800/2010 4 §)

Maaperän, pohja- ja pintavesien ja luontoarvojen suojelu

14. Alueella ei saa huoltaa tai pestä koneita tai laitteita. Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus- ja säilytyspaikat on rakennettava ja toiminta järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti.

Tankkauspaikka on rakennettava siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse leviämään maaperään tai pohjaveteen. Maaperä tulee suojata HDPE kalvolla ja kalvo tulee olla reunoilta korotettu. Tiivistysrakenteen päälle kertyvät vedet on kerättävä ja johdettava hallitusti siten, että pinta- tai pohjaveden pilaantumisriskiä ei aiheudu. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaipallinen tai kiinteä valuma-altaallinen säiliö. Polttoainesäiliö tulee olla kuntotarkastettu. Polttoainesäiliötä saa säilyttää alueella vain tarvittaessa.

Tankkaus tulee tapahtua tankkauspaikan HDPE kalvon päällä ja lisäksi tankkauskohta tulee suojata imeytysmatolla tai vastaavalla tankkauksen ajan. Tankkaustilanteeseen tulee varata riittävästi imeytysaineita ja alkusammutuskalusteita. Alueella ei saa varastoida pysyvästi polttoaineita. (MAL 11 §, VnA 800/2010 9 §)

15. Suolan käyttö pölyntorjunnassa on koko ottamisalueella pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi kielletty. (Mal 3, 11 §)

16. Uhanalaisen törmäpääskyn pesinnän häirintä sekä pesien vahingoittaminen on kielletty luonnonsuojelulain nojalla. Törmäpääskyjen pesintää on vuosittain seurattava alueella pesimäkauden aikana, yleensä toukokuun tai kesäkuun aikana. Mikäli törmäpääskyjä tai niiden koloja havaitaan tulee tieto tallentaa luonnonsuojelun tietojärjestelmään.

Törmäpääskyjen huomioimisessa tulee noudattaa Lupa- ja valvontaviraston julkaisemaa ohjetta “Ohje törmäpääskyjen huomioimiseen maa-aineenottoalueilla”. (Mal 11 §, LSL 75, 76,77, 83 §)

Maisemointi ja jälkihoitotyöt

17. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä jälkihoidon toteuttamista. (MAL 11§)

18. Jälkihoidossa luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Ottamisalueen pohjalle muodostuvan kallionpinnan päälle tulee rakentaa vähintään metrin paksuinen irtomaakerros metsän kasvumahdollisuuksien varmistamiseksi. Kohdat joissa kallion pinta ei ole paljaana tulee kasvukerros muodostaa noin 15 cm kerroksella hiekkaa ja 5 cm kerroksella humusmaata.

Mikäli alueelle on tarpeen tuoda maisemointia varten pilaantumattomia maa-aineksia, tulee ne hyväksyttää valvontaviranomaisella ennen niiden kuljettamista alueelle. (MAL 11 §)

19. Alueen maisemoinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan jättää törmäpääskyille soveltuva rintaus. Maisemoinnissa tulisi myös huomioida mahdolliset syntyneet paahdeympäristöt ja mahdollisuuksien mukaan edistää harjukasvillisuuden kehittymistä alueella. Mikäli huomioidaan törmäpääskyjä, paahdeympäristöjä tai harjukasvillisuutta maisemoinnissa, voidaan poiketa lupamääräyksen 17 vaatimuksista valvontaviranomaisen hyväksymisellä. (MAL 11 §,

20. Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään kolme (3) vuotta ottamisen päätyttyä. Tarvittaessa jälkihoitoa pitää tukea lisäkylvöllä.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

21. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut haitalliset aineet on välittömästi kerättävä talteen. Vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tai tarpeen vaatiessa hätänumeroon 112. (MAL 11 §)

22. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijat ja muut alueella työskentelevät tulee perehdyttää tämän luvan ehtoihin. (MAL 11 §)

Toiminnan tarkkailu, raportointi ja kirjanpito

23. Luvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa edellisenä vuonna otetun maa-aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. Tiedot tulee ilmoittaa suoraan sähköiseen NOTTO-järjestelmään. (MAL 11 §, MAA 9 §) 

24. Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata pohjaveden

havaintoputkesta HP2 neljännesvuosittain (helmi-, touko-, elo- ja

marraskuussa) sekä soranoton pohjavesivaikutuksia vuosittain tehtävällä näytteenotolla “Soranoton pohjavesivaikutusten seuranta 27.4.2022 Hämeen ELY-keskus” liitteen mukaisesti.

Laaja analyysi ottamisen alkaessa ja sen jälkeen vähintään 3 vuoden välein 

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

Alkaliniteetti 

Alumiini

Ammonium x x = vain alkunäytteestä, mikäli aineelle ei todeta

Fluoridi x kohonnutta pitoisuutta

Happi

Kloridi

KMnO4-luku

Kokonaiskovuus

Lämpötila

Mangaani

Nitraatti

pH-luku

Rauta

Sameus

Sulfaatti

Sähkönjohtavuus

Väri

TVOC

Mineraaliöljy

Suppea analyysi vuosittain 

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit

Aistinvarainen arviointi

KMnO4-luku

pH-luku

Sähkönjohtavuus

Happi

Kovuus

Kloridi

Sulfaatti

Sameus

Rauta

Mangaani

Mineraaliöljy

Näytteenotto tulee tehdä sertifioidun näytteenottajan toimesta.

Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, lupa- ja valvontavirastolle ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) suorasiirtoina tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta. Pohjavesiraportissa tulee olla sanallinen asiantuntija-arvio siitä, miten maa-ainestenotto on vaikuttanut pohjavesiin alueella verrattuna edellisen vuoden näytteenoton tuloksiin.

Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä muuttamaan pohjavesitarkkailua tilanteissa, missä saatujen tulosten perusteella muuttaminen on perusteltua ja tarpeellista tai valtion viranomainen antaa uuden pohjavesitarkkailuohjeen. (MAL 11 §, MAA 6 §)

Toiminnan lopettaminen

25. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella pidettävä loppukatselmus. Ennen loppukatselmusta on hakijan toimitettava valvontaviranomaiselle alueen loppumittauspöytäkirja, josta käyvät ilmi alueen pohjan taso ja otetun alueen laajuus. Maa-ainesluvan haltijan on pyydettävä tässä tarkoitettua lopputarkastusta.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksessa on esitetty asianmukaiset suunnitelmat ja riittävät selvitykset lupaharkinnan tekemiseksi. Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Ottamissuunnitelman ja lupapäätöksen määräysten mukaan toimittaessa ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

Alueella ei ole kaavallisia esteitä luvan myöntämiselle. Kun toimitaan hakemuksen, ottamissuunnitelman ja tehdyn lupapäätöksen määräysten mukaisesti, ottamisen vahingollinen vaikutus ja haitta luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi.

Toiminta sijoittuu alueelle, jolle on jo aiemmin myönnetty lupa maa-ainesten ottamiseen. Kyseessä ei ole uusi toiminta, eikä kaivualueen merkittävä laajentaminen. Toiminta ei sijoitu luonnontilaiselle alueille. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta merkittävää muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä, ottamisaika ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Määräys toiminnan laajuudesta on ollut tarpeen antaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle.

Lupamääräys 2. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta voidaan varmistua, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi.

Lupamääräys 3. Aloitustarkastus on tarpeen otolle asetettujen aloitusehtojen toteutumisen tarkistamiseksi.

Lupamääräys 4. Ottosyvyyden merkitseminen lupaan on tärkeää, jotta voidaan seurata ottamisen ja velvoitteiden toteutumista ottoalueella. Ottosyvyyden seuraamisella varmistetaan riittävä etäisyys pohjaveden pinnantasoon.

Lupamääräys 5. Jyrkkien rinteiden merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastossa kulkeville.

Lupamääräys 6. Luvaton liikkuminen alueella voi aiheuttaa merkittäviä ympäristöriskejä, kuten ilkivallasta johtuvia vahinkoja, sekä vaaratilanteita.

Lupamääräys 7. Maa-aineslain 9 §:n mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu, jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä.

Lupamääräykset 8 & 9: Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden käsitellystä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista.

Lupamääräys 10. Toiminta-ajoilla rajataan toiminnan haittoja.

Lupamääräys 11. Maa-ainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä haittaa valtatielle. Toiminnanharjoittajan velvollisuus vastata, ettei maa-aineksia kulkeudu tielle ja tarvittaessa putsata kulkeutuneet maa-ainekset pois varmistetaan tien sujuva ja turvallinen käyttäminen.

Lupamääräys 12. Melutasot perustuvat valtioneuvoston asetukseen 800/2010 ja valtioneuvoston päätökseen 993/1992. Rajat-arvot on annettu toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Mikäli melutasot ylittyvät voidaan toiminnanharjoittaja määrätä suorittamaan melumittaukset.

Lupamääräys 13. Maa-ainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyisyyshaittaa lähialueella. Lupamääräys on tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017). Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia pölyn mittausta, jolla varmistetaan toiminnan pysyvän annetuissa pölyn raja-arvoissa.

Lupamääräys 14. Määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Koneiden ja laitteiden huolto sekä tankkaus aiheuttavat riskin pohjaveden ja maaperän pilaantumiselle. 

Lupamääräys 15. On annettu pohjaveden suojelemiseksi. Alue sijaitsee luokitetulla pohjavesialueella, joten suolan käyttämisellä voi olla vaikutuksia pohjaveden laatuun.

Lupamääräys 16. Lupamääräys pohjautuu lupa- ja valvontaviraston julkaisemaan ohjeeseen “Ohje törmäpääskyjen huomioimiseen maa-aineenottoalueilla”. Törmäpääskyt ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja pesien vahingoittaminen ja häirintä on kielletty. Alueella on havaintoja törmäpääskyistä, vaikka niitä ei ole kyseisellä maa-ainesten ottoalueella havaittu lähivuosina.

Lupamääräys 17. Varastokasojen sijoittelulla varmistetaan, että maisemointi ja jälkihoitotyöt voidaan toteuttaa suunnitellusti.

Lupamääräys 18. Määräyksellä varmistetaan jälkihoidon asianmukaisuus. Luiskaaminen perustuu turvallisuuteen ja yleiseen käytäntöön ja Ympäristöministeriön Maa-ainesten ottaminen oppaaseen 2023:30. Maa-aineksien tuomisen hyväksyttämisellä valvontaviranomaisella varmistetaan, että alueelle tuodaan riittävä määrä maa-aineksia eikä alueesta muodostu maa-ainesten kaatopaikkaa. Kasvukerrokset ovat tarpeen, jolla varmistetaan alueen kasvillisuuden kasvu.

Lupamääräys 19. Lupamääräyksen avulla on mahdollista poiketa mm. luiskauksen kaltevuudesta ja kasvukerroksien muodostamisista. Määräys on tarpeen, sillä mm. mikäli törmäpääskyille jätetään pesätörmiä niin niiden kaltevuus tulee olla jyrkempi kuin 1:3.

Lupamääräys 20. Määräyksellä varmistetaan, että jälkihoito on asianmukainen sekä kasvillisuus on lähtenyt kasvamaan. Pohjaveden tarkkailu on annettu pohjaveden suojelemiseksi.

Lupamääräys 21. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on ollut perusteltua antaa määräys riittävän torjuntakaluston ja torjuntamateriaalin varaamisesta vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle.

Lupamääräys 22. Luvan ehtojen täyttymisen varmistamiseksi laitoksella toimivan henkilökunnan tulee olla selvillä luvan sisällöstä. Henkilöstön perehdytyksellä voidaan vähentää onnettomuusriskejä.

Lupamääräys 23. Raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

Lupamääräys 24. Määräys on annettu toiminnasta aiheutuvien vaikutusten tarkkailua varten ja pohjaveden suojeluksi. Tarkkailulla voidaan havaita mahdolliset haitat maa-ainesten ottamisesta.

Lupamääräys 25. Määräyksellä voidaan todeta onko toiminnanharjoittaja hoitanut toiminnan lopettamisen asianmukaisesti ja noudattanut asetettuja lupamääräyksiä. Loppukatselmuksen avulla arvioidaan voidaanko asetettu vakuus palauttaa.

MAA-AINESLUPA HAKEMUS

Maanomistaja Luvan hakija omistaa kiinteistön.

Sijainti  Koneurakointi Tarmo Oksanen hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen kiinteistöltä Soramäki 81-401-1-2754. Ottoalue sijaitsee Hartolan kunnan Hartolan kylässä noin 3 km Hartolan taajamasta etelään Valtatie 4 itäpuolella. Koneurakointi Tarmo Oksanen hakee lupaa hiekan ja soran ottamiseen kiinteistöltä Soramäki 81-401-1-2754. Ottoalue sijaitsee Hartolan kunnan Hartolan kylässä noin 3 km Hartolan taajamasta etelään Valtatie 4 itäpuolella.

Toimintaa koskevat suunnitelmat, luvat ja alueen kaavoitus 

Päijät-Hämeen maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä, eikä alueella ole voimassa olevaa yleiskaavaa.

Ottoalue on käytössä oleva maa-ainesten ottoalue, jolla on harjoitettu ottotoimintaa jo ainakin vuodesta 1994 lähtien. Ottoalueelle on myönnetty Hartolan kunnanhallituksessa maa-ainesten ottolupa 12.1.2015.

Alueen maaperä on pääosin hiekkaa, jota käytetään rakentamisen raaka-aineena.

Ottamisalueen pinta-ala on n. 2,9 ha. Lupaa haetaan 41 500 m3ktr määrän ottamiseen kymmenen (10) vuoden aikana.

Nykytilanne ottamisalueella

 Ottoalueen eteläpuolella on muitakin maa-ainesalueita, toiminnassa olevia ja entisiä, osin jo maisemoituneita maa-ainesalueita.

 Ottoalue rajoittuu länsireunaltaan VT 4:ään. Eteläpuolelta se rajoittuu olemassa olevaan maa-ainesten ottoalueeseen. Luoteis- ja osin pohjoisreunaltaan ottoalue rajoittuu kiinteistön rajoihin. Itäreunaltaan ottoalue rajoittuu käytöstä poistuneeseen ottoalueen osaan. Ottoalueen ja kiinteistörajojen väliin jätetään pääosin 10 metrin suojavyöhyke ja länsireunaltaan ottoalueen ja Valtatie 4:n väliin jätetään 30 metrin suojavyöhyke.

 Ottoaluetta lähin vakituinen asutus sijaitsee ottoalueen ja Valtatie 4:n länsipuolella noin 220 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Ottoalueen läheisyydessä ei ole vapaa-ajan asutusta.

 Ottoaluetta lähimpinä vesistöinä on koillis- ja länsipuolella sijaitseva Jääsjärvi (W=N2000+92.3) johon on matkaa 2,1 km sekä lounaispuolella Ihanajärvi (W=N2000+91.6) noin 3,1 km:n etäisyydellä. Kohteesta on matkaa pohjoisessa sijaitsevaan Tainionvirtaan noin 1,1 km.

 Aluetta lähin luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ottoalueen itäpuolella Isosuolla.

Ottoalue sijaitsee Pohjola-Tainionvirta -nimisellä II-luokan pohjavesialueella. Ottamistoiminnan läheisyydessä ei ole vedenottamoa eikä talousvesikaivoja VT4 itäpuolella, ottoalueen läheisyydessä.

Ottoalueella johtavalle tielle asetetaan tarvittaessa puomi.

Ottamissuunnitelmassa on esitetty ottoalueen sijainti sekä kiinteistöjaotus, suunnittelualueen rajaus ja ottoalueen rajaus. Varsinainen ottoalue ja korkeustaso merkitään maastoon.

Toiminnan kuvaus Ottamistoimenpiteet on selvitetty suunnitelman liitteenä olevissa suunnitelmapiirroksissa. Ottotoiminta suoritetaan suunnitelmakartan mukaisesti kohti länttä. Suunnitelman mukaan noin 2,9 ha alueelta on tarkoitus ottaa maa-aineksia kymmenen (10) vuoden ajan. Haettu kokonaisottomäärä on 41 500 m3ktr ja arvioitu vuotuinen ottomäärä on 4150 m3ktr.

Kaivannaisjätesuunnitelman mukaan kantoja ja hakkuutähteitä tulee 50 m3ktr, pintamaita 1800 m3ktr, seulontakivet ja lohkareet 50 m3ktr. Seulontakivet ja lohkareet hyödynnetään, joko maisemoinnissa tai muualla. Kantoja ja hakkuutähteitä hyödynnetään energiahyötykäytössä. Pintamaat levitetään ottamisalueille luiskien maisemoinnin yhteydessä ja ottoalueen metsitys tapahtuu joko luontaisesti tai istuttamalla/kylvämällä.

 Alin ottotaso on vanhan luvan mukaisesti N2000 +98.57 (ent. N60 +98.30), jolloin pohjaveden ja alimman ottamistason väliin jää n. 4 m:n suojakerros. Pohjaveden pinnan tasoksi on mitattu N2000 +94.07 (19.11.2024).

 Pintamaat kuoritaan pois ottamistoiminnan edetessä. Pintamaat varastoidaan ottamisalueen reunoille. Toiminnan jälkeen pintamaita käytetään alueen jälkihoitotoimenpiteissä.

 Ottotoiminnan aikana mahdollisesti paljastuva kallio verhoillaan moreenilla. Soran seassa olevat suuret kivet, joko kuljetetaan pois muualla hyödynnettäväksi tai käytetään alueen maisemoinnissa. Ottoalueen pohja muotoillaan ja kunnossapidetään ottamisen aikana niin, että alueelle synny pintavesilammikoita.

 Ottotoiminnassa käytetään prosessin eri vaiheissa eri maansiirtokoneita, pääasiassa kauhakuormaajaa kuorma-autojen lastaamiseen. Ottamisalueella ei huolleta työkoneita, kuin rikkoontumistapauksessa eikä ottoalueella varastoida poltto- ja voiteluaineita. Ottamisalueelle varataan öljynimeytysturvetta. Tankkauspaikka suojataan HDPE kalvolla.

 Kuljetukset tapahtuvat pääosin arkisin klo 6-21 välisenä aikana ja satunnaisesti viikonloppuisin.

 Ottoalue merkitään paaluilla ja maastoon ja ottoalueelle merkitään korkeustaso. Ottamisen aikana tullaan noudattavaan voimassa olevia työturvallisuusmääräyksiä ja pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä.

Jälkihoitotoimenpiteet:

 Ottamistoiminnan edetessä aluetta siistitään ja metsitetään. Pintamaat levitetään muotoillulle pohjalle ja tarvittaessa alueelle tuodaan lisäksi metsän kasvulle soveltuvia puhtaita maa-aineksia. Alue uudistunee luontaisesti männylle ja tarvittaessa uudistumista tehostetaan kylvöllä tai istutuksin. Alueelle voidaan tuoda puhtaita maa-aineksia maisemointia varten.

 Luiskat muotoillaan 1:2-1:3 kaltevuuteen, jolloin ne noudattavat luonnollisia maaston muotoja.

Ympäristövaikutukset:

 Ottamistoiminnan päätyttyä, maisemoiduttuaan, alue tulee hyvin sopeutumaan maastoon, joten ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi.

 Meluvaikutus jää hyvin pieneksi, koska ottoalueen ja lähimmän asutuksen väliin jää VT4 itäpuolella oleva rintaus ja lisäksi VT4:n melu on melulähteenä suurempi.

 Myös pölyvaikutus jää vähäiseksi, koska ottamistoiminta jää muuta ympäristöä alemmaksi.

 Pohjaveteen toiminnalla ei ole vaikutusta, koska ottamistoiminnassa noudatetaan pohjaveden suojeluun liittyviä määräyksiä ja alimman ottamistason ja havaitun pohjaveden väliin jää neljän (4) metrin suojakerros.

ASIAN KÄSITTELY 

Vireille tulo Koneurakointi Tarmo Oksanen Ky on jättänyt lupahakemuksen ja siihen liittyvän ottamissuunnitelman Hartolan ympäristölautakunnalle 16.1.2025.

Kuuleminen Lupahakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Hartolan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla 29.1.-3.3.2025.

 Asiasta on kuultu neljää (4) naapuria.

Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelta, Päijät-Hämeen terveydensuojelulta.

 Hämeen ELY-keskus lausuu hakemuksesta seuraavaa:

”Ottamisalueelle saa ottaa vastaan vain välttämättömän määrän maa-ainesjätettä maisemointia varten, jonka haitta-ainepitoisuudet alittavat ns. PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset kynnysarvot.

 Päijät-Hämeen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon

yhteensovittaminen -projektissa (POSKI) alue on luokiteltu maaperän kiviainesten ottoon osittain soveltuvaksi alueeksi, jolla maa-ainestenotto on mahdollista, jos siitä ei aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai antoisuudelle eikä ottaminen aiheuta merkittävää luonto- ja maisema-arvojen tuhoutumista, eikä toiminnasta aiheudu asutukselle ja ympäristölle muutakaan merkittävää haittaa tai vaaraa.

Hakemuksessa ei ole esitetty pohjeveden tarkkailusuunnitelmaa. Pohjavesialueen Pohjola-Tainionvirta vedenlaatu on heikentynyt, joka voi mahdollisesti johtua alueella pitkään jatkuneesta laajasta maa-ainesten otosta. Alueella soranotto on osittain ulottunut liian lähelle pohjaveden pinnantasoa (alle 4m). Soranotto voi aiheuttaa pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun vaihteluita sekä lisätä pohjaveden likaantumisriskiä.

 Luonto

Hakemusasiakirjoissa ei arvioida toiminnan luontovaikutuksia. ELY-keskuksen tietojen mukaan suunnittelualueella on tehty havaintoja erittäin uhanalaisista (EN) törmäpääskyistä. Havainnot on tehty nykyisen maa-ainesluvan myöntämisen jälkeen. Törmäpääskyjen esiintyminen ja pesäpaikat suunnittelualueella tulee selvittää, jotta toiminnan vaikutus pystytään arvioimaan. Lisäksi alueella on tehty havaintoja silmälläpidettävistä kelta-apilasta, harjuajuruohosta ja ketoneilikasta.

 Törmäpääskyn pesien hävittämiseen tarvitaan luonnonsuojelulain (9/2023) 83 § mukainen poikkeuslupa.

ELY-keskus suosittelee, että maisemoinnissa huomioidaan maa-aineksenoton seurauksena mahdollisesti syntyneet paahdeympäristöt ja mahdollisuuksien mukaan edistetään harjukasvillisuuden kehittymistä alueella. Jälkihoidossa tulisi arvioida, voidaanko alueella muodostaa uusia törmäpääskyille soveltuvia rinteitä.

ELY-keskus huomauttaa, että ottoalueen itäpuolelle Isosuolle on perustettu edellisen maa-ainesluvan jälkeen vuonna 2022 luonnonsuojelualueita (YSA259911 ja YSA259913)

Maa-aineksen oton ei katsota aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia, kun otetaan huomioon valtatien melu ja että suojelualueet on perustettu maa-aineksen otosta huolimatta.

Hämeen ELY-keskus katsoo, että törmäpääskyjen esiintyminen ja pesäpaikat tulee selvittää ennen kuin maa-aineslain tarkoittama haitta ja törmäpääskyn pesien hävittämiseen mahdollisesti tarvittavan luonnonsuojelulain (9/2023) 83 § mukaisen poikkeusluvan tarve voidaan arvioida. Jos selvitys osoittaa, että maa-ainestenotto ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa, tulee lupaharkinnassa lisäksi ottaa huomioon seuraavaa:

Hämeen ELY-keskuksen tietojen mukaan ottamisalueella sijainneesta pohjaveden havaintoputkesta (HART 1) on 22.5.2012 Uudenmaan ELY-keskuksen pohjavesiseurannassa mitattu ylimmäksi pohjaveden pinnantasoksi +94.79 (N2000). ELY-keskus muistuttaa, että pohjavesialueella maaperän suojakerrospaksuuden pohjaveteen tulee olla vähintään 4 metriä.

Pohjaveden pinnantasoa tulee seurata pohjaveden havaintoputkesta HP2 neljännesvuosittain (Helmi-, touko-, elo-, ja marraskuussa.) sekä soranoton pohjavesivaikutuksia liitteenä olevan ohjeen mukaisesti.

Pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ELY-keskuksella ja ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET/Pisara) suorasiirtona tarkkailun toteuttavan laboratorion tai konsultin toimesta.

Alueella käytettävien aineiden, koneiden ja laitteiden sijoitus-, säilytys- ja tankkauspaikat on rakennettava ja toiminta muutoinkin järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua pohjaveden tai maaperän pilaantumisen vaaraa.

Polttoainesäiliöiden ja seulontalaitteistojen vuotojenhallinta tulee järjestää kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kaksinkertaisessa suojauksessa sekä ensisijaisen että toissijaisen suojauksen tulee muodostaa aukottomat, toisistaan riippumattomat suojauskokonaisuudet.

Suojatuille alueille kertyvien sadevesien keräily ja käsittely on järjestettävä niin, että likaisten sadevesien imeytyminen maaperään pohjavesialueelle ei ole mahdollista.

Mahdollisesti esiin tulevan kalliopinnan yläpuolelle tulee jättää vähintään metrin kerros irtomaa-ainesta. Ottamisalue tulee jälkihoitaa ottamisen edetessä tai välittömästi ottamisen päätyttyä. Jälkihoitotyöt tulee tehdä lupakauden aikana.

Ottamisalueelle tulee jälkihoitotoimenpiteenä muodostaa kasvualusta seuraavalla tavalla: Pohjatasolle ja luiskiin levitetään noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Hiekkaisella maalla humus sekoitetaan suoraan pohjamaan pintaosaan. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasvilajeja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

Jälkihoidon ja pohjaveden tilan seurantaa tulee jatkaa vähintään 3 vuotta ottamisen päätyttyä.”

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue lausuu seuraavaa:

” Valtatien 4 suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.). Ottotoiminta tulee tapahtua kokonaisuudessaan maantien tie- ja suoja-alueen (30 m) ulkopuolella. Asemapiirroksessa ottotoiminta sijoittuu maantien suoja-alueelle.

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue muistuttaa, että hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta valtatielle 4 ja on tarpeen mukaan puhdistettava tiealueelta sille kulkeutuneet maa-ainekset välittömästi. Myöskään pöly ei saa haitata liikennettä tai vaarantaa maantien liikenneturvallisuutta. Mikäli maantielle kulkeutuu silmin havaittavaa pölyä, tulee toiminta keskeyttää, kunnes on ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin pölyämisen estämiseksi. 

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan.”

 Terveydensuojeluviranomainen lausuu seuraavasti:

”Olen tutustunut hakemusasiakirjoihin liitteineen ja totean, ettei luvan myöntämiselle ole estettä terveydensuojelun näkökulmasta. Seuraavat seikat tulisi kuitenkin huomioida lupaprosessissa.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakemuksessa todetaan, että soranottoalueen ja E 75 tien väliin jätetään 30 metrin levyinen suoja-alue ja ottoalue on tämän rintauksen takana huomattavasti alempana. Kiinteistön muille rajoille esitetään 10 metrin levyistä suojavyöhykettä, joka luiskataan ottoalueelle. On todennäköistä, että lähimpään asutukseen aiheutuu tieliikennemelusta suurempi melukuorma kuin maa-ainesten ottotoiminnasta kohteen sijainnin ja korkeusaseman takia. Terveydensuojelun näkökulmasta lupapäätökseen olisi perusteltua lisätä toimintaa koskevien melutasojen ohje-arvot, jos toimintaan liittyvistä meluhaitoista tulee jossain vaiheessa valituksia.

Ottosuunnitelmassa esitetään toiminta-aikoja ainoastaan kuljetuksille, ei ottamistoiminnalle, vaikka nämä ajat ovat todennäköisesti samoja. Viikonlopun ajankohta esitetään varsin epämääräisesti ”satunnaisesti”. Vuorokautiset toiminta-ajat melua aiheuttaville työvaiheille ja kuljetuksille tulisi asettaa lupamääräyksissä enintään hakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Viikonloppujen ja arkipyhien osalta olisi syytä tarkentaa toiminta-aikoja.

Ottosuunnitelmassa todetaan, että alueelta aiheutuva pölyhaitta jää vähäiseksi, koska alue sijoittuu ympäröivää maastoa alemmaksi. Tästä huolimatta toimijaa tulisi edellyttää varautumaan pölynsidontaan niin, ettei alueelta aiheudu lähiympäristöön pölyhaittaa.

Ottoalueen jälkihoito esitetään varin suurpiirteisesti ja pääosin on ilmeisesti tarkoitus, että luiskausten ja pintamaiden levityksen jälkeen alue jätetään uudistumaan luontaisesti. Pohjavesialueilla sadantaa suodattavien pintakerrosten poistaminen vaikuttaa vaikuttaa alueella muodostuvan pohjaveden laatuun, jonka takia alueelle olisi perusteltua esittää tarkempi maisemointisuunnitelma aikatauluineen, jossa avoinna olevien pintojen määrä olisi toiminnan tarpeet huomioiden mahdollisimman pieni.

Ottosuunnitelmassa toimija toteaa, että alueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja. Suunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä lähimpien kaivojen sijaintia. Lupaviranomaisen tulisi varmistaa kaivojen tilanne ja arvioida, voiko ottoalue vaikuttaa lähimpien kaivojen vedenlaatuun. Mikäli näin on, tulisi kyseisten kaivojen vedenlaatu tutkia ennen toiminnan aloittamista sekä sen aikana esimerkiksi 3-5 vuoden välein.

Alueelle sijoittuva tankkauspaikka suojataan muovikalvolla. Tämäntyyppisillä alueilla tapahtuu ajoittain erilaisia ilkivalta- ja polttoainevarkaustilanteita. Toimijan tulisi varautua tankkausalueella myös satunnaista ylitäyttöä suuremman polttoainevuodon hallintaan.

Jälkihoidon osalta todetaan, että alueelle voidaan tuoda puhtaita pintamaita. Ottoluvassa olisi syytä todeta, että alueelle muualta tuotavan maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä niistä saa liueta haitallisia aineita maaperään.”

Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan vastine lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin

 Hakija on toimittanut 22.4.2025 vastineen:

 ”Yleisesti. Ottosuunnitelma ja maa-aineshakemus ei ole ristiriidassa annettujen lausuntojen kanssa ja lausunnoissa annetut asiat lupaviranomainen voi huomioida lupamääräyksissä.

 Terveyden suojeluviranomaisen lausunto

 Melu. Terveydensuojeluviranomaisenkin lausunnon mukaan VT4 liikenteen melu on lähimpään asutukseen suurempi kuin ottoalueen. Ottoalueella ei räjäytetä, porata tai rikoteta kiviä, joten melu jää hyvin vähäiseksi.

 Toiminta-ajat. Suurin osa toimintaa on juuri kuormaus, koska ottoalueella ei varsinaisesti jalosteta kiviaineksia. Viikonlopun satunnaisesti tarkoittaa esimerkiksi kelirikko aikaan tai satunnaisesti mökkiläisille tapahtuvia kuljetuksia.

 Maisemointi. Alue on metsittynyt jo otetuilta osin hyvin ja maisemointia suoritetaan ottotoiminnan edetessä. Elyn lausunnossa viitataan asiaan, että alue metsittynee luontaisesti hyvin. Maisemoinnin osalta hakemuksessa on mainittu, että alueelle voidaan ottaa vastaan puhtaita maa-aineksia, maisemointia varten.

 Kaivot. Lähin asutus sijaitsee yli 200 m:n etäisyydellä ottamisalueesta, VT4 länsipuolella. Myös kaivojen osalta suurempi kaivojen pilaantumisriski on VT4n suolauksella. Pohjaveden laatua tullaan tarkkailemaan suunnitelman mukaisesti.

 Hämeen ELY-keskuksen lausunto.

 Törmäpääsky

 Törmäpääskyjen pesiä ei hävitetä ottamistoiminnassa ja ottamistoiminnan aikana voidaan jo otetuille ja maisemoitaville alueille tehdä pystysuoria seinämiä luiskien yläreunoihin pesämahdollisuuksien turvaamiseksi.

 Pohjavesi. Havaittuun pohjaveteen pidetään 4 m:n suojakerros. Pohjaveden pinna tarkkailua voidaan suorittaa ELY-keskuksen esittämällä tavalla. Tankkauspaikka tullaan rakentamaan niin että pohjaveden pilaantumisvaaraa ei synny ja polttoainesäiliöiden suojaus tehdään kaksinkertaisen suojauksen periaatteen mukaisesti. Kalliopintojen päälle jätetään metri maa-ainesta.

 Maisemointi

 Ottoalue on lähtökohtaisesti hiekkaa, jonka päälle levitetään pintamaat ja mahdollisesti vastaanotetut puhtaat pintamaat. Maisemointi tapahtuu osin luonnostaan männylle ja tarvittaessa täydennetään istutuksilla sekametsäksi.”

 Vastineen lisäksi hakija toimitti 27.3.2026 törmäpääskyselvitys raportin, jolla huomioidaan Hämeen ELY-keskuksen lausuntoa.

 “Selvityksen tarkoitus

 Heinolan kaupungin vuoden lintulajit 2026 ovat törmäpääsky ja tervapääsky. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia tukea lajien elinolosuhteita alueellisesti. Hankkeessa tarkastetaan mm. aiemmin vahvoiksi elinympäristöiksi todettuja kohteita ja niiden kunnostuksen tarvetta, ohjeistaa huomioimaan lajeja maanotto- ja rakennushankkeissa sekä tehdä lajien tilaa tunnetuksi. Tämän selvityksen tarkoituksena on todeta maastokäynnillä, esiintyykö suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella törmäpääskyn käytössä olevia pesäkoloja tai sellaisia maastorakenteita, joihin pesintä voi kohdistua välittömästi sekä voiko maanottotoiminta hyödyntää törmäpääskyn elinympäristöjen muodostumista alueella.

Kohteen kuvaus

 Suunniteltu maa-ainesten otto kohdistuu olemassa olevaan ottoalueeseen. Ottoalueella maa-ainesta on tarkoitus ottaa vaiheittain sivuttaissuunnassa kohti ottorajaa ja suunniteltua alinta ottotasoa. Nykyinen ottoalueen reuna on loiva. Viereisellä kiinteistöllä sijaitsee vanha maa-aineksenottoalue, jolla on tiedossa törmäpääskyn pesintää. Tämän vuoksi myös suunnitellun ottoalueen reunat, ottotaso ja välivarastointiin käytettävät alueet tarkastetaan maastokäynnillä.

Aineisto ja menetelmät

 Selvitys perustuu maastokäyntiin, jossa suunniteltu ottoalue tarkastetaan silmämääräisesti kävellen. Alue kävellään läpikotaisin kiinnittäen erityistä huomiota mahdollisiin pesimätörmiin. Tarkastuksessa painotetaan ottoalueen reunaleikkauksia, loivia ottorintauksia, välivarastokasoja, ottotason reuna-alueita sekä niitä kohtia, joihin toiminnan edetessä voisi muodostua pesintään soveltuva jyrkkä leikkaus. Tarkastuksen yhteydessä tilanne dokumentoidaan valokuvaamalla. Selvityksessä huomioidaan lisäksi tieto viereisen kiinteistön vanhalla ottoalueella olevasta törmäpääskyn pesimäpaikasta.

Havaintotulokset

 Suunniteltu ottoalue

 Maastokäynnillä 19.3.2026 suunnitellulla ottoalueella todetaan, että alueella ei ole pesintään viittaavia koloja. Vuonna 2025 tehdyllä maastokäynnillä on tehty sama havainto. Alueen ottorajan maa-aines on samankaltaista, kuin viereisellä maanottoalueella ja todetaan, että ottorajaan voi syntyä törmäpääskyn pesintään sopiva seinämä. Ottorajan leikkauksen korkeus todennäköisesti määrittää törmän pesintäpotentiaalin. Maa-aineksen rakenne on todettu silmämääräisesti, joten syntyvän seinämän soveltuvuus törmäpääskyn pesinnälle selvinnee vasta pystyleikkauksen muodostumisen jälkeen.

 Viereinen vanha ottoalue

 Viereisellä kiinteistöllä sijaitsevalla vanhalla maa-aineksenottoalueella on tiedossa törmäpääskyn pesimäpaikka. Lähiympäristön esiintymä osoittaa, että laji esiintyy alueella ja että ottoalueen reunoihin mahdollisesti muodostuvat jyrkät leikkaukset voivat muodostua lajille soveltuviksi pesimärakenteiksi. Silmämääräisesti maa-aineksen esiintymä vaikuttaa lateraalisesti samankaltaiselta. Esiintymän homogeenisyydestä ei ole tietoa, eikä korkotietoja ole tarkastettu, joten seinämän rakennetta ei voida arvioida ilman tarkempaa arviointia.

Johtopäätös

 Selvityspäivänä suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella ei todettu törmäpääskyn pesintää. Viereisellä kiinteistöllä sijaitseva tunnettu pesimäpaikka osoittaa kuitenkin lajin esiintymistä alueen lähiympäristössä, minkä vuoksi törmäpääsky on perusteltua huomioida ottamistoiminnan järjestämisessä ja jälkihoidossa.”

Tarkastukset

 Alueella ei ole tehty hakemuksen johdosta tarkastusta

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Maa-aineslaki (555/1981): 3 §, 4 §, 5 §, 6§, 7 §, 9 §, 10 §,11 §, 12 §, 13§, 14 §, 19 §, 20 §, 21 §, 23 §

Valtioneuvoston asetus maa-aineksen ottamisesta (926/2005): 7 §, 9 §

Luonnonsuojelulaki 9/2023 75 §, 76 §, 77 §, 83 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992: 2 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017: 4 §

Jätelaki 646/2011: 13 §

Heinolan kaupungin hallintosääntö 1.1.2026 lukien (kvalt. 17.11.2025 § 77) 23.4 §

Hartolan kunnan maa-ainestaksa (kunnanvaltuusto 16.6.2016), 2 §, 3 §, 4 §, 5 §

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen.

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Vakuus Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on asetettava lupamääräysten noudattamiseksi 11 600 (2,9 ha x 4000€) euron suuruinen MAL 12 §:n tarkoittama hyväksyttävä vakuus. (esim. pankkitalletus tai pankkitakaus). Vakuussumma muodostuu arvioidusta jälkihoitotöiden kustannuksista noin 4000 euroa/ha.

Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt asetetun vakuuden. Vakuuden tulee olla voimassa yhden (1) vuoden yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana.

Vakuus voidaan vapauttaa kokonaisuudessaan toiminnan päätyttyä, lupaan liittyvien ehtojen velvoitteiden tultua täytetyiksi. Vakuuden vapauttaminen tapahtuu valvontaviranomaisen päätöksen perusteella.

Vakuuden edunsaajaksi tulee osoittaa Hartolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Vakuuden hyväksymisestä peritään 80 € maksu.

Tarkastusmaksu Luvan ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava 1.7.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti seuraavat maksut:

 Tarkastusmaksu ottamissuunnitelmaa kohti  200,00 €

 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 70,00 €/ha x 2,9 ha 203,00 €

 + hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän

tilavuuden mukaan 0,01 €/m3 x 41 500 m3                415,00 €

 yhteensä     818,00 €

Näiden lisäksi peritään kuulemisesta perusmaksu 20 €, rajanaapuri 30€/kuultava ja muu asianosainen 15€/kuultava

perusmaksu     20,00€

rajanaapuri 4 X 30€                             120,00€

yhteensä     140,00€

Valvontamaksu Vuosittaista valvontamaksua peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan. 1.7.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaiset valvontamaksut ovat seuraavat:

Vuotuisen ottomäärän mukaan 0,02 €/m3 x 4150m3  83,00 €

 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 40 €/ha x 2,9 ha         116,00 €

 yhteensä     199,00 €

Ensimmäinen vuotuinen valvontamaksu peritään ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

Maa-ainestaksan mukaan 3.1 valvontamaksu on kuitenkin vähintään 200€.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös  Hakija (kirjeellä, postilla)

Tiedoksi  Lupa- ja valvontavirasto (sähköisesti)

 Terveydensuojeluviranomainen (sähköisesti)

 Hartolan kunta (sähköisesti)

Kuulutus Päätöksestä kuulutetaan Heinolan ja Hartolan verkkosivuilla.

  www.heinola.fi > kuulutukset

  www.hartola.fi > kuulutukset

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Muutoksenhakuohje on tämän päätöksen liitteenä. Maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä, kuin päätöksestä.

LIITE  Valitusosoitus