ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.01.2026/Pykälä 7

ympltk 28.01.2026 § 7  

254/11.01.00/2025  

Asia Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kiviaineksen louhintaa, murskausta sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää). Ympäristölupahakemukseen liittyy pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoa ja loppusijoitusta toiminta-alueelle.

 Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hakija Maanrakennus Pertti Kärnä Oy

 Y-Tunnus 0398910-9

 Jääkärintie 3

 19650 Joutsa

 Yhteyshenkilö: Pertti Kärnä

Lautakunnan ratkaisu

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä ympäristöpäällikkö Laitinen, Tarja

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää, että

1. Maanrakennus Pertti Kärnä Oy:lle myönnetään lupa 111-2026-51. Lupa on maa-aineslain 4 §:n ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen maa-ainesten ottamiselle Heinolan kylän tilalla Kivelä (111-407-1-161), kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle sekä pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottamiselle ja loppusijoitusta varten.

2. toiminnalle myönnetään maa-aineslain 21 §:n ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä.

Toimivalta Toimivaltainen viranomainen on maa-aineslain 7 §:n ja ympäristönsuojelulain 34 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Heinolan 1.1.2026 alkaen voimassa olevan hallintosäännön (Valtuusto 17.11.2025 77 §) mukaan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta.

Valmistelija ympäristönsuojelutarkastaja, Neuvonen Jonne

Yhteiskäsittelylupahakemus

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 Lupahakemus koskee kalliokiviaineksen ottoa, louhintaa ja murskausta sekä pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoa ja loppusijoitusta kiinteistöllä 111-407-1-161 Kivelä.

ASIAN VIREILLE TULO

 Yhteislupahakemus on jätetty Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle alun perin maaliskuussa 2021. Lupahakemuksen sisältöä on sen jälkeen muutettu niin, että lupahakemuksen käsittely on aloitettu alusta. Uudempi ja tätä päätöstä koskeva lupahakemus on jätetty Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 5.5.2025.

 MAL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

 Tilalla Kivelä ei ole ollut aiempaa maa-aineslupaa.

ALUEEN KAAVOITUS, ASUTUS JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

 Lupahakemuksen mukainen Laakkionkallion alue sijaitsee osoitteessa Saviontie 3, 19210 Lusi. Kohde sijoittuu kiinteistölle 111-407-1-161, Kivelä.

 Kohdealueella on voimassa Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014, joka on saanut lainvoiman 14.5.2019. Maakuntakaavassa aluetta koskevat maakuntakaavan kehittämisaluemerkinnät llk1 (Lusin luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue). Llk1 merkinnällä osoitetaan kehitettäviä alueita luonnonvarojen, kuten energiapuun, maa-ainesten ja kierrätysmateriaalien, kuljetuksien, lajittelun, varastoinnin, kierrätyksen ja jalostukseen liittyvää toimintaa varten. Alueen suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenteen toimivuuteen ja toteuttamisjärjestykseen. Luonnonvaralogistiikan alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukselle ja muille häiriöille alttiille toiminnoille. Alueella on myös merkintä mk2 (Lusin kehittämisen kohdealue Maaseudun kehittämisen kohdealue). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla kehitetään maaseutumaisen asumisen tai alueelle luonteenomaisen erikoistuotannon toimintamahdollisuuksia ja erityispiirteitä. Suunnittelussa on otettava huomioon ja yhteen sovitettava kulttuuri-, maisema- ja luontoarvot sekä olemassa oleva asutus ja elinkeinot.

 Alueella on voimassa Lusin osayleiskaava. Ottamisalueen kiinteistö on kaavoitettu pääosin TP/res -alueeksi, jota kuvataan työpaikka-alueen reservialueeksi. Alueelle on tarkoitettu sijoitettavaksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Alue tulee asemakaavoittaa.

 Alueella ei ole voimassa asemakaavoja.

 Ottamisaluetta lähimmät rakennuspaikat ovat Nelostien toisella puolella oleva Tuhkamäki n. 700 metriä, Kivijärven ranta-alue n. 750 metriä ja etelässä oleva Kulmala n. 825 metriä.

 Suunniteltu kallioleikkaus avautuu tilan länsiosasta koilisen suuntaan kohti Nelostietä, joka sijaitsee suunniteltua ottamistasoa korkeammalla. Maantien ja ottamisalueen välissä on kumpareinen metsäkannas, joka peittää ottamisalueen taakseen maantieltä katsottuna. Aluetta ympäröivät metsäiset alueet. Ottamisalue ei erotu kaukomaisemassa eikä suoraan Nelostieltä ympäröivien metsien ja maaston korkeusolosuhteiden vuoksi.

 Ottamisalueen puusto on päätehakattu kokonaan. Aluskasvillisuus on kuivalle kalliokankaalle ominaista puolukka – kanerva tyypin karvakangasta, jossa pintamaakerros on ohut. Tilan keskivaihe on alavampi turpeinen alue ja nimetty kartalla Vesikaukalonniituksi, jonka kautta kulkee luontainen ja ennestään ojitettu pintavesien valumareitti tilan halki. Lähin vesistö on Tarhakarkeanlampi ottamisalueen lounaispuolella n. 400 metrin etäisyydellä. Ottamisalue ei sijoitu luokitelluille pohjavesialueille eikä sen välittömässä läheisyydessä ole talousvesikaivoja.

 Alueelle on laadittu yleiskaavatasoinen luontoselvitys Lusin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Luontoselvityksessä ei ole havaittu tällä alueella olevan erityisiä luontoarvoja. Alueen läheisyydessä ei ole suojeluohjelmia, suojelualueita eikä luonnonvara- tai luontokohteiden inventoituja kohteita. Ympäristöhallinnon ylläpitämän Karpalo -karttapalvelun mukaan suunnitellulle maa-ainesten ottamisalueelle ei ole tallennettu suojeltavien eläin- tai kasvilajien havaintoja. Lähin suojelualueeksi määritelty alue Mäyränvuoren luonnonsuojelualue sijaitsee Iso Katisjärven luoteispuolella, noin 2.8 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Noin saman etäisyyden päässä etelässä sijaitsee Mäyrälammen luonnonsuojelualue. Kohteesta pohjoiseen noin 2.3 kilometriä sijaitsee Vitsajärven vanha metsä, joka on Päijät-Hämeen maakuntakaavassa osoitettu Natura-alueeksi.

 Pintavesien valumareitti alkaa Kivijärven itäpuoleisilta alueilta, jolla sijaitsee vedenjakaja niin, että Kivijärven valumareitti suuntautuu Ollinlammen ja Purnelammen kautta luonaan suuntaan, jonne liittyy myöhemmin laskuoja myös Tarhakarkeanlammen suunnasta. Toinen valumareitti, joka saa alkunsa ottamisalueen pohjoispuolelta suuntautuu suunnitellun ottamisalueen ohi tilan halki ja kulkee ojitusreitin kautta etelään. Virtaamat ovat ottamisalueen kohdalla luonnostaan heikkoja, koska alueen korkeuserot laskuojan pituussuunnassa ovat vähäiset ja sokkeloinen lähes tasamaalla sijaitseva ojitus pidättää valumavesiä soistuneella Vesikaukalonniitun alueella.

 Suunnitellun ottamisalueen maaperä on pääosin ohutpeitteistä kalliota. Tilan muut alueet ovat moreenia ja pieneltä osin turvemaita. Laakkionkallio on inventoitu vuonna 2009 ja kiviaines on luokiteltu keskilujaksi kiveksi. Alueen kallio on 100% granodioriittiä.

TOIMINNAN KUVAUS

 Lupahakemuksen mukainen toiminta koskee kalliokiviaineksen ottoa, louhintaa, murskausta sekä pilaantumattomien ylijäämämaiden kierrätystä, vastaanottoa ja loppusijoitusta louhitulle alueelle. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi.

Ottamisalue ja kalliokiviaineksen ottaminen

 Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on 7,5 ha ja ottamismäärä kokonaisuudessaan on 475 000 k-m3, jossa kalliokiviainesten kokonaisottomäärä on enintään 425 000 k-m3 ja pintamaiden ja moreenin ottamisen määrä enintään 50 000 k-m3. Kokonaisottomäärän on arvioitu kuluvan tasaisesti koko ottamisajan arviolta 42 500 m3ktr

 Alimmaksi sallituksi ottamistasoksi hakija on esittänyt ottoalueella korkeustasoa +99 m (N2000). Erikseen rajatulla hulevesialtaan kohdalla pohjatasoksi on esitetty tasoa +97.50 m.

 Pintamaita sijoitetaan toiminta-alueen reuna-alueille ja hyödynnetään maisemoinnissa sekä kasvualustojen luomisessa. Loput pintamaista sijoitetaan varastoalueisiin.

Kiviaineksen louhinta, rikotus ja murskaus

 Kallion ottaminen tapahtuu poraamalla, panostamalla ja irti räjäyttämällä. Ylisuuria lohkareita rikotetaan murskauslaitokseen sopivaan louhekokoon. Lohkareita rikotetaan iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella.

 Kallionottoalueet jäävät jyrkkäseinämäiseksi edellyttäen alueen aitaamista.

 Murskausjaksoja on vuodessa arvioitu olevan 1–3 kertaa noin 20–40 pv kerrallaan. Räjäytyksiä tapahtuu murskausjaksolla arviolta 2-4 kertaa viikossa.

 Murskauslaitokseen sopivan kokoinen louhemateriaali siirretään syöttökaukaloon pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella.

 Murskauslaitos on lavetilla siirrettävä kolmi- tai nelivaiheinen kivenmurskain, joka täyttää suojaukseltaan Tielaitoksen ohjeen 1994 mukaisen C-luokan suojausvaatimuksen, kun etäisyys lähimpään suojattaviin kohteisiin on yli 500 m. Tämä suojaustaso saavutetaan tyypillisesti siten, että murskaamoa käytettäessä kiviaineksen pudotuskorkeudet pidetään mahdollisimman matalana, koteloidaan kaukaloita ja pölyntorjuntaan kiinnitetään huomiota sääolosuhteiden mukaisesti.

 Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulasta. Murskauslaitos sijoitetaan ottamisrintauksen läheisyyteen alueen pohjatasolle. Murskauslaitoksen toiminta-aika arvioidaan olevan keskimäärin 40-60 päivää vuodessa koko luvan kymmenen vuoden ajan.

 Ottamisen ollessa käynnissä työmaasta varoitetaan varoituskyltein ja lippusiimoin.

 Kiviainestuotteita varastoidaan ottamisalueella. Varastokasoja tehdään tuotelajeittain ja ne ovat enimmillään noin 8-10 metriä korkeita kasoja. Varastoalueiden pintavedet ohjataan hulevesien viivästysaltaisiin.

Pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanotto ja loppusijoitus

 Alueella olevia ylijäämämailla tarkoitetaan toiminnanharjoittajan omilta maanrakennustyömailta kuljetettavan pilaantumattomien maa-ainesten kierrätystä, vastaanottoa ja loppusijoittamista. Jätelajiltaan luokitellaan EWC-koodilla 17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset (pilaantumaton ylijäämämaa ja myös louhe).

 Toiminta-alueelle loppusijoitettavaa ylijäämämaata käytetään pintamaiden ohella alueen varastokenttien rakenteisiin. Maat sijoitetaan varastoalueiden pohjille ja maata käytetään myös niiden reuna-alueiden tasaamiseen ja maisemointiin.

Arvio ympäristövaikutuksista ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi

Maisema

 Ottamisalue ei erotu kaukomaisemassa eikä suoraan Nelostieltä ympäröivien metsien ja maaston korkeusolosuhteidensa vuoksi. Laakkionkallion reunarintaukset jäävät luonnontilaan pohjoisesta, lännestä ja etelän suunnasta. Ottaminen on suunniteltu ulottuvan 30 metrin etäisyydelle naapuritilojen rajoista, joka jättää suunnitteluvaraa tulevaisuuden maankäytölle tällä alueella tai naapuritilojen alueilla.

Pöly

 Haittoja naapurikiinteistölle on pyritty vähentämään 30 m suojaetäisyyksillä tilan rajoista, mikä vastaa Suomen Ympäristökeskuksen suositusta kallionottoalueilla.

 Kiviainestuotannon BAT-selvityksen mukaan yleisesti ottaen yli 500 m etäisyydellä murskauskohteesta murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta haittoja eli asetetut raja-arvot alittuvat. Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille (PM10) on 50 μm/m³ (VNa 38/2011).

Päästöt pohja- ja pintavesiin

 Alueella ei ole varsinaista pohjaveden muodostumisen aluetta, mutta turvemaan kautta pintavesiä imeytyy maaperään. Vesikaukalonniitun turvealueeseen imeytynyttä vettä on noin +96.00-97.00 N2000 tasolla. Alue kuivunee ja veden pinta laskee, mikäli ojitusta avataan nykyisestä umpeenkasvaneesta tilanteesta. Alueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja, pohjavesien havaintopaikkoja tai vedenottamoita.

 Ottamisalueen hulevedet ohjataan kahteen viivästysaltaaseen, jotka rakennetaan ottoalueelle johtavan tien molemmin puolin suunnitelmakartan osoittamalla tavalla. Lähtevää laskuojaa muotoillaan loivapiirteiseksi sen alkuosastaan ja tälle osalle rakennetaan eroosiosuojaus kiveämällä.Laskuojaan on tarvittaessa mahdollista toteuttaa lisäaltaita alajuoksulle, koska maasto viettää optimaalisen vähän ennen tilan etelärajaa. Edellä kuvattujen viivästysaltaiden toteuttaminen on kuitenkin arvioitu riittävän. 

Melu ja tärinä

 Alueen ottamistoiminnan ja valtatie 4 liikenteen yhteismelusta on laadittu Taratest Oy:n meluselvitys 9.3.2021. Meluselvitysraportin mukaan suunniteltu toiminta ei aiheuta lähiympäristöön Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) päivämelun ohjearvon 45 dB ja 55 dB ylittäviä melutasoja, joten toiminta voidaan toteuttaa aiheuttamatta ympäristön asutuksille merkittävää meluhaittaa.

 Haitalliset vaikutukset viihtyisyyteen ovat murskauslaitoksen käynnissä ollessa suurimmillaan, mutta muuna aikana haitallisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Meluhaitta koetaan usein haitallisena, vaikka melutaso olisikin sallituissa rajoissa.

 Koska muutos nykytilanteeseen voidaan tästä huolimatta kokea häiritsevänä, ympäristölupahakemus sisältää toiminta-aikojen rajoittamista koskevan esityksen.Tässä hankkeessa toiminnanharjoittaja esittää itse lainsäädäntöä tiukempia toiminta-aikoja, jotta hankkeella olisi ns. yleinen hyväksyntä.

 Haitta on kuitenkin arvioitu vähäiseksi pitkistä suojaetäisyyksistä ja toiminta-aikojen sääntelystä johtuen. Toiminnasta ei täten arvioida aiheutuvan myöskään terveysvaikutuksia.

 Tärinää tarkkaillaan tarvittaessa ottoaluetta laajemmin, mutta lähtötietojen perusteella suojaetäisyydet ovat riittävän pitkät tärinävahinkojen tai edes tärinähaittojen syntymisen kannalta.

Riskienhallinta

 Toiminnanharjoittaja ja alueella toimivat urakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupamääräyksistä ja muista lupaehdoista.

 Louhintaurakoitsija vastaa räjäytystöiden suunnitelmien laatimisesta, riskien arvioinnista ja työturvallisista työtavoista. Urakoitsijat ovat tietoisia, että alueella olevien öljysäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai suoja-altaallisia normaalisäiliöitä. Työmaalle varataan imeyttämisaineita varalle koneita tankattaessa. Koneille suoritetaan säännölliset tarkastukset.

Toiminta poikkeustilanteissa

 Vahingon sattuessa asiasta ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdytään välittömiin vahingon rajaamistoimiin.

 Mahdollisen öljyvahingon kohdalla nopein tapa on kuormata pilaantunut maakerros mahdollisimman pian vahingon jälkeen auton lavalle, jolloin maaperän pilaantuminen saadaan nopeasti torjuttua. Pilaantunut maa on tällöin toimitettava asianmukaiseen vastaanottopisteeseen.

Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus

 Valtatien liikennemääriä seurataan ja kuljetukset pyritään järjestämään ruuhka-aikojen ulkopuolella maantieliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista

 Muilta kuin direktiivilaitostoiminnoilta on ympäristösuojelulain 53 §:ssä esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan arvioinnissa huomioon otettavat asiat hakemuksessa.

Toiminnan ja vaikutusten tarkkailu

 Toiminnanharjoittaja vastaa käyttötarkkailusta lupamääräysten mukaisesti. Käyttötarkkailuun sisältyvät koneiden ja laitteiden (mukaan lukien polttoainesäiliöt) säännölliset tarkastukset sekä suoja-aitojen ja työmaanvaroituskylttien ja merkintöjen kuntotarkastukset.

 Lisäksi jatkuvaan käyttötarkkailuun sisältyvät varastoalueiden ja varastokasojen sekä hulevesijärjestelmien tarkkailu. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään häiriön syyn tai ongelman poistamiseksi, mikäli poikkeamia havaitaan.

 Toiminnanharjoittaja vastaa päästö- ja vaikutustarkkailusta lupamääräysten mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvia tai syntyviä päästöjä havainnoidaan säännöllisesti ja pölypäästöjen kulkeutumista tarkkaillaan aina vallitsevien sääolosuhteiden mukaisesti. Tärinää tarkkaillaan tarvittaessa ottoaluetta laajemmin, mutta lähtötietojen perusteella suojaetäisyydet ovat riittävän pitkät tärinävahinkojen tai edes tärinähaittojen syntymisen kannalta.

Maastoon johdettavien vesien tarkkailu

 Alueella tarkkaillaan aistinvaraisesti pintavesien laatua (väri, pöly, haju). Muu mahdollinen vesistötarkkailu tapahtuu lupamääräysten edellyttämässä laajuudessa.

 Ottamisalueen pohjaa muotoillaan niin, että sade- tai sulamisvesistä ei synny lammikoita ottamisalueelle. Kokemuksesta on tiedossa, että kallionottoalueilla pintavedet ohjautuvat rikotetun kallionpohjan rakoihin, joten alueelta pois johtuvat hulevesimäärät ovat yleensä ottaen vähäisiä.

 Toiminnanharjoittajan esitys pintavesien laadun tarkkailulle on kerran vuodessa tehtävä pintavesien analyysi laskuojasta. Pintavedestä ehdotetaan tällöin määritettävän pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, CODMn, nitraatti (NO3), nitriitti (NO2), ammoniumtyppi (NH4 -N), kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja öljyhiilivetyjakeet (C10-C40).

 Tutkimuksissa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka käyttävät luotettavia ja sertifioituja analyysi- ja mittausmenetelmiä.

ASIAN KÄSITTELY

 Hakemus on alun perin tullut vireille 15.3.2021. Lupahakemusta on täydennetty 2.9.2021 ja 29.9.2021. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivulla 12.10.2021 – 12.11.2021. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot terveydensuojeluviranomaiselta, ELY-keskukselta ja Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelulta.

Päivitetty lupahakemus

 Hakemusta on muutettu 5.5.2025. Hakemuksen vireille tulosta ja on tiedotettu kuuluttamalla Heinolan kaupungin internetsivulla 3.7.2025 – 14.8.2025.

Lausunnot

 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Päijät-Hämeen ympäristöterveydeltä, Hämeen ELY-keskukselta ja Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelulta 3.7.2025.

 Päijät-Hämeen ympäristöterveys on 11.7.2025 saapuneessa lausunnossaan todennut, että hakemuksessa on pääosin esitetty riittävät keinot mahdollisten terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden torjumiseksi. Ympäristölupaa käsiteltäessä tulisi huomioida lisäksi seuraavat seikat.

 Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä. Hakemukseen liitetyn meluselvitysraportin mukaan toiminnasta ei aiheudu ohjearvoja ylittävää meluhaittaa.

 Mikäli toiminnan aikana tulee esille epäilyjä ohjearvot ylittävästä meluhaitasta, tulisi hakija velvoittaa suorittamaan tarvittavat melumittaukset ja ryhtymään toimenpiteisiin melun vähentämiseksi.

 Toiminnalla tulisi asettaa vuorokautiset toiminta-ajat. Hakemuksessa esitettyihin toiminta-aikoihin ei ole huomauttamista.

 Pölyhaittojen esiintymistä ympäristössä tulee tarkkailla ja tarvittaessa estää pölyämistä mm. kostuttamalla tai koteloimalla.

 Ympäristölupa tulisi selkeästi rajata koskemaan ainoastaan pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoa. Jos alueelle tuodaan muuta kuin ympäristöluvan mukaista materiaalia, tulee se toimittaa mahdollisimman asianmukaiseen käsittelypaikkaan.

 Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Pertti Kärnä Oy:n hakemuksesta.

 Hämeen ELY-keskus on 12.8.2025 saapuneessa lausunnossa todennut, että on antanut 10.12.2021 lausunnon yhteislupahakemuksesta, jossa ELY-keskus katsoi, että kalliokiviainesten otto sekä kiviaineksen louhinta ja murskaus suunnitellulta alueelta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa tulee ottaa huomioon se, mitä on lausuttu ylijäämämaiden osalta.

 Lisäksi ELY-keskus totesi, että ottoalueen reunasta noin 400 metriä luoteeseen sijaitsee Ollinlammen ja Purnealammen ympäristössä pienvesistön välitön lähiympäristö (Metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristökuvio). Hankkeen vaikutuksista sen luonnontilaan tulisi pyytää lausunto Metsäkeskukselta.

 Hämeen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maanvastaanottotoiminnan kuvausta tulee tarkentaa vielä seuraavilta osin:

 - Tulee esittää vastaanotettavan ja loppusijoitettavan maa-ainesjätteen vuosittainen määrä ja sekä koko toiminta-aikana loppusijoitettavan maa-ainesjätteen kokonaismäärä.

 - Tulee esittää, mitkä ovat vastaanotettavan ja loppusijoitettavan maa-aineksen pilaantumattomuuden kriteerit (mm. haitta-ainepitoisuudet) ja miten pilaantumattomuus maa-aineksesta varmistetaan ennen vastaanottoa alueelle.

 Kun maa-ainesta loppusijoitetaan alueelle, tulee luvassa antaa ympäristönsuojeluasetuksen mukaiset maankaatokaatopaikkaa koskevat määräykset (713/2014 16 §).

 Hämeen ELY-keskus katsoo, että kalliokiviaineksen otto sekä kiviaineksen louhinta ja murskaus suunnitellulta alueelta on mahdollista toteuttaa siten, ettei se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:n rajoitusten kanssa. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon, mitä edellä on lausuttu ylijäämämaiden osalta sekä Hämeen ELY-keskuksen lausunnossa 10.12.2021 esitetyt asiat.

 Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lausunto:

 Kulkuyhteys ottoalueelle valtatieltä 4 on osoitettu Saviontie-yksityisliittymän kautta. Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue toteaa, että ko. liittymä on valtatielle 4 tehdyn yksityisten teiden liittymä- ja järjestelysuunnitelman mukainen yksityistieliittymä.

 Valtatie 4 kuluu Eurooppa tasoiseen TEN-T direktiivin ydinverkkoon sekä TEN-T ydinverkkokäytävään, joka luo vaatimuksia tien palvelutasolle. TEN-T-verkon tiet on pidettävä riittävän hyväkuntoisina, jotta liikenne on turvallista ja varmaa.

 Lisäksi valtatie 4 on osa valtakunnallista pää- ja runkotieverkkoa. Valtatie 4 on valtakunnan tason I pääväylä, joilla tienpitäjän on turvattava pitkämatkaisen liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Valtatiellä 4 on suuri liikenteellinen merkitys, sekä tärkeä kansainvälinen merkitys etelä-pohjoissuuntaisena yhteytenä.

 Valtatielle 4 on laadittu toimenpideselvitys Vt 4 Lusi-Kanavuori, jolla luodaan kokonaiskuva valtatien 4 tavoitetilanteesta. Tavoitteena on jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie, jolle liitytään vain eritasoliittymien kautta ja suorat tasoliittymät katkaistaan. Koko jaksolla on maanteistä ja kaduista koostuva rinnakkaistieverkko. Toimenpideselvityksessä Saviontie on esitetty katkaistavaksi, ja kulku kiinteistöille järjestettävän Lusiin järjestettävän eritasoliittymän ja rinnakkaistien kautta. Uudenmaan ELY-keskus ei näe tarkoituksenmukaisena kehittää olemassa olevia yksityistieliittymiä tasoliittymäratkaisuin, mukaan lukien Saviontie, koska tavoitetilassa valtatien 4 kulut tullaan järjestämään eritasoliittymäratkaisuin. Valtatien 4 kehittämistarpeet on tutkittu myös välillä Helsinki-Tornio. 

 Toiminnasta on esitetty aiheutuvan raskasta liikennettä noin 0–50 käyntiä vuorokaudessa. Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue toteaa, että Saviontie-yksityistieliittymä ei täytä nykyohjeistuksen mukaisia liikenneturvallisuuden vaatimuksia. Esitetystä ottotoiminnasta aiheutuva Saviontien liittymän käytön lisääminen edellyttäisi Saviontie-yksityistien liittymän parantamista valtatien 4 liikenteellisen merkittävyyden vuoksi. 

 Jotta maa-aineskuljetusten mukaista ottotoimintaa voidaan järjestää Saviontien liittymästä, edellyttää se pää- ja runkotieverkolla, lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 37 § 4.mom. mukaista tiesuunnitelman laatimista.

 Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä ko. alueella on n. 7270 ajoneuvoa, josta raskaiden ajoneuvojen osuus on n. 12 %. Alueella on nopeusrajoitus 100 km/h, talvinopeusrajoitus 80 km/h.  Valtatien 4 suoja-alue ulottuu 50 metrin etäisyydelle maantien keskilinjasta. Rakennusta ei saa pitää maantien suoja-alueella (Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 44 §). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa pitää sellaista varastoa, aitaa taikka muuta rakennelmaa tai laitetta, josta tai jonka käytöstä voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 1. mom.). Maantien suoja- ja näkemäalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta tai muuta kaivutyötä siten, että muutoksesta voi aiheutua vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle (LjMTL 46 § 2. mom.). Maa-ainesottotoiminta tulee tapahtua kokonaisuudessaan maantien tie- ja suoja-alueen (50 metriä) ulkopuolella. 

 Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue suhtautuu pääsääntöisesti kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan.

 Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään, on ottamisluvasta viivytyksettä ilmoitettava Hämeen ELY-keskukselle. Ilmoitus pyydetään tekemään sähköisen asioinnin sivustolta (anon.ahtp.fi) löytyvällä uuden maa-ainesluvan ilmoituslomakkeella. Lupapäätös ja ottamissuunnitelma sekä mahdolliset muut lupaan liittyvät asiakirjat pyydetään liittämään ilmoituslomakkeeseen tai toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.hame@ely-keskus.fi. Jos sähköinen asiointi ei ole mahdollista, tulee asiakirjat toimittaa paperisena.

 Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelu on 18.8.2025 lausunnossa todennut, että kaupunkisuunnittelu on aiemmin lausunut lupahakemuksesta siten, että voimassa oleva yleiskaava ja siinä oleva maa- ja metsätalousalue tulisi huomioida siten, että maa-ainesten otto sijoittuisi vain yleiskaavalla maankäyttöön osoitetulle alueelle (TP/res) ja ottosyvyydessä huomioitaisiin alueen jatkokäyttö.

 Nyt lausunnolla olevassa, muokatussa lupahakemuksessa maa-ainesten otto sijoittuu vain Lusin kylän ympäristön yleiskaavan TP/res -alueelle. Kaava on saanut lain voiman 14-10-2008. Alueella ei ole havaittu yleiskaavaa laadittaessa erityisiä arvoja.

 Lupahakemuksessa on myös huomioitu lopullisen kaivutason korko (+99.0) siten, että alueen kaavoittaminen yhteisenä yleiskaavan mukaisesti on myöhemmin mahdollista.

 Aiempi kaupunkisuunnittelun lausunto on muokatussa hakemuksessa hyvin huomioitu eikä kaupunkisuunnittelulla ole lupahakemuksesta huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

 Hakemuksesta on jätetty kuulutuksen aikana yksi muistutus (29.7.2025). Muistutuksessa on huomautettu, että muistutuksen jättäneen omistaman kiinteistön läpi kulkevan ojan vesimäärät eivät saa oleellisesti nousta.

 On suuri todennäköisyys, että kallionmurskaamisesta aiheutuu metsämaalle lisähaittaa.

 Jos metsämaalle tapahtuu vesien, maamassojen, puustovaurioiden tai muita ennalta arvaamattomia tuhoja, mitkä johtuvat kallion murskaamisesta on Maanrakennus Pertti Kärnä Oy velvollinen korvaamaan ne täysimääräisesti.

 Korvausvastuu Maanrakennus Pertti Kärnä Oy:llä 10 toimintavuoden jälkeenkin tulee määritellä tarkasti.

 Onhan Heinolan kaupungin myös hyvä määritellä mitä alueelle kymmenen vuoden kuluttua tai sen jälkeen tehdään. Jos Maanrakennus Pertti Kärnä Oy ei 10 vuoden jälkeen tee alueella mitään, hän luultavasti mielellään myy montun kaupungille. Heinolan kaupungille voi tulla kalliiksi tehdä alueella infra ym. tarvittavat toimet jos kaava TP alueena aktivoidaan.

 Hakemuksessa mainitaan alueelle tuotavien pilaantumattomien jätteiden kirjanpidon säilytys ajaksi vain 10 vuotta eli pelkästään murskaamon toiminta aika. Se ei ole riittävä. Toiminta ajan jälkeenkin jätteiden kirjanpitotiedot tulee säilyttää pitempään mahdollisia ongelmia ajatellen. Lupa- ja valvontalautakunnan on hyvä määritellä sopiva aika ympäristövaikutusarviointia ajatellen.

 Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin virallinen lupapäätös on annettu.

Toiminnanharjoittajan vastine

 Toiminnanharjoittaja on 28.9.2025 antanut vastineen lausunnoille ja muistutukselle.

 Hämeen ELY-keskuksen lausunto 12.8.2025

 Maanvastaanottotoiminnan osalta tarkennetaan hakemustamme seuraavasti:

-          Ylijäämämaiden (ECW-koodi 17 50 04) vastaanoton vuotuinen määrä on enintään 4000 t ja alueelle loppusijoitettavan ylijäämä maan määrä on enintään 2000 t/a. Alueelle loppusijoitettava maan kokonaismäärä 10 vuoden lupa-aikana on enintään 20 000 t.

-          Laadunvarmistus vastaanotettavan ja loppusijoitettavan maa-aineksen pilaantumattomuuden toteamiseksi ja kirjaamiseksi:

 Toiminta on lähtökohtaisesti vain oman yrityksen työmaihin liittyvän ylijäämämaiden vastaanottoa ja loppusijoittamista. Toiminta-alueen pääasiallinen toiminta on maa-ainesten ottaminen, mutta ylijäämämaita voidaan hyödyntää alueen varastoalueiden rakentamisessa ja maisemoinneissa sekä muilla työmailla.

 Vastaanottotoiminnalle laaditaan erilliset maa-ainesten vastaanoton sopimusehdot siinä tapauksessa, mikäli alueelle ryhdytään ottamaan vastaa kolmannen osapuolen toimittamaa ylijäämämaata. Sopimusehdoissa kuvataan tarkemmin vastaanottajan ja maan toimittajan välisiä vastuita.

 Alueelle vastaanotetaan vain puhtaita maa-aineksia.

 Puhtaat maa-ainekset luokitellaan seuraavasti:

-          Kitkamaa, joka voi sisältää hiekkaa, soraa, moreenia ja kiviä

-          Savi ja siltti

-          Erityiskäsittelyä vaativa maa-aines, kuten märkä tai liejuinen maa-aines

-          Multa- ja humuspitoiset maat

 Puhtaiksi katsotaan ne maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja.

 Kunkin kuorman alkuperä-, laatu- ja määrätiedot merkitään vastaanottotoiminnan kirjanpitoon.

 Laadunvarmistus tapahtuu seuraavasti:

1. Vastaanotettavat kuormat punnitaan tai määritetään tilavuuden perusteella sekä tarkastetaan aina aistinvaraisesti.
2. Vastaanottopaikalla tai jo työmaalla otetaan työmaan ensimmäisestä kuormasta ja sen jälkeen pistokoeluonteisesti pikanäytteitä, joista tutkitaan hiilivety-yhdisteet (öljyjakeet) ja raskasmetallit. Jos näyte osoittaa pilaantuneisuutta, maa-ainesta ei hyväksytä vastaanotettavaksi.
3. Maa-ainekset eivät saa sisältää vieraslajeja.
4. Alueelle ei oteta vastaan jätteeksi luokiteltavaa materiaalia, kuten yhdyskunta- tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätteitä, pilaantunutta maata, hiekanerotuskaivojen hiekkaa, rakennusten purkujätteitä, metallia, asfalttia, kantoja, betonia, tiiltä tai muovia.
5. Riskiperusteisesti arvioituna alueelle ei oteta vastaan maita, jotka ovat peräisin huoltoasemien polttoainejakelupisteiltä, vanhoilta kauppapuutarhoilta, ampumaradoilta, romun tai jätteiden käsittelyyn tai muuhun vastaavaan toimintaan käytetyiltä alueilta, joilla maaperän pilaantuneisuuden riski tiedetään ennakolta suureksi.

-          Toiminnassa noudatetaan lupaehtoina annettavia ympäristönsuojeluasetuksen maankaatopaikkaa koskevia määräyksiä

-          Lausunnossa mainittu luoteesta noin 400 m etäisyydellä oleva Ollinlammen ja Purnealammen ympäristön pienvesistö ja sen välitön lähiympäristö sijaitsee valumavesien virtaussuunnassa etäällä yläpuolella, joten toiminnasta ei voi aiheutua vesistövaikutuksia tähän suuntaan.

 Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen lausunto

 Lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 38§ 1. mom. mukaan:

 ”Yksityisen tien pitäjä ja maatalousliittymän haltija ovat velvollisia tekemään liittymänsä ja pitämään sen kunnossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan sillä tavoin, ettei niistä ole vaaraa liikenteelle eikä haittaa maantien kunnossapidolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa kuitenkin yksityistien liittymän ja maatalousliittymän rumpujen kunnossapidosta.”

 Nyt kysymyksessä oleva Saviontien yksityistien liittymä on vanha liittymä valtatielle 4 ja vain maantien tienpitäjä voi ryhtyä lausuttuun tiesuunnitelman laatimisprosessiin.

 Samaisen lain 38§ 2. mom. mukaan ”Jos ennestään olevan yksityisen tien liittymän tai maatalousliittymän muuttuneen tai merkittävästi lisääntyneen käytön johdosta aiheutuu vaaraa liikenteelle tai haittaa maantien kunnossapidolle, yksityisen tien pitäjä tai maatalousliittymän haltija on velvollinen kustannuksellaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan tekemään liittymään tai poikkeuksellisesti myös liittymäalueelle sellaiset muutokset, että liittymästä aiheutuva vaara tai haitta poistuu taikka vähenee, sekä hakemaan tarpeen vaatiessa uutta liittymälupaa.”

-          Lain sanamuodon mukaan liittymän käytön tulisi olla muuttunut tai käytön jo merkittävästi lisääntynyt sekä tästä olisi tullut jo aiheutua vaaraa liikenteelle tai haittaa maantien kunnossapidolle, ennen kuin maantien pitäjä voisi edellyttää korjaavia toimenpiteitä. Runkoverkon maantien ollessa kyseessä tiesuunnitelman laatimistarvetta voidaan käsityksemme mukaan arvioida vasta ottamistoiminnan ollessa käynnissä.

-          Tässä vaiheessa on toistaiseksi epäselvää, onko liittymän käyttö muuttunut ja tuleeko maa-ainesten otto edes lisäämään lain edellyttämällä tavalla merkittävästi tämän yksityistieliittymän käyttöä. Mielestämme tätä voidaan arvioida vasta toiminnan ollessa käynnistynyt, koska ottamissuunnitelmassa esitetyt vuorokausittaiset liikennemäärät ovat pelkästään arvioita tulevasta.

-          Ympäristölupaharkintaan ei käsityksemme mukaan kuulu liikenteellisten tai liikenneturvallisuuden selvittäminen toiminta-aluetta laajemmin tai silloin kun on kyse yleisistä teistä, selvittämisvastuu ei ole toiminnanharjoittajalla.

-          Liikenteen huomioon ottaminen ympäristölupaharkinnassa on käsityksemme mukaan mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on ylipäätään liikenteestä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Teiden liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen, eikä liikenneturvallisuutta voida tämän vuoksi ottaa huomioon lupaharkinnassa.

-          Tällä hetkellä toiminta-alueelle johtava lailliset kulkuyhteydet, joita pitkin liikennöinti alueelle tapahtuu. Ottaen huomioon yleiskaavoitetun työpaikka-alueen kokonaisuuden, olemme lausujan kanssa samaa mieltä siitä, että koko työpaikka-alueen tulisi tulevaisuudessa kytkeytyä katuverkon kautta Lusin eritasoliittymästä maantieverkolle. Lisäksi on huomioitavaa, että tälläkin hetkellä Saviontien yksityistien liittymää käyttävät mm. puutavarakuljetusajoneuvot. Jos edellä mainitut ajoneuvot ovat luvallisia käyttämään lailliseksi todettua liittymää, niin tulee myös kiviaineskuljetuksetkin sallia kyseisen liittymän kautta.

 Maa-ainesten ottaminen ja hulevesien käsittely tapahtuu maantien ja sen suojavyöhykkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Valtatie 4 sijaitsee myös maastollisesti ottamisaluetta ylempänä. Tältä osin toiminta ei ole ristiriidassa lausutun kanssa.

 Päijät-Hämeen ympäristöterveyden lausunto 11.7.2025

 Toiminta voidaan järjestää lausunnossa esitetyllä tavalla.

 Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelun lausunto 18.8.2025

 Lausuntoon ei vastattavaa.

 Muistutus 29.7.2025

 Nyt käsittelyssä olevassa tarkennetussa lupahakemuksessa alueelle on osoitettu näkemyksemme mukaan riittävän suuret hulevesien viivästysaltaat, joten virtaama naapuritilan puolelle ei oleellisesti lisäänny. Toiminnan ollessa käynnissä rakennettavien hulevesijärjestelyiden toimintaa ja vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan määrättävien lupaehtojen mukaisesti. Mikäli tarve vaatii altaista pois johdettavien vesien virtaamaa säädetään rumpuputkien kokoa / suuaukkoja muuttamalla.

 Alueen ottotaso ja rajaus on laadittu Heinolan kaupunkisuunnittelun kanssa yhteistyössä siten, että alueen jatkokäyttö yleiskaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen ei kiviainesten ottamistoiminnan johdosta vaikeudu. Kaavoitusmonopoli on kuitenkin kaupungilla, joten toiminnanharjoittaja ei voi vaikuttaa alueen asemakaavoitukseen ja sen aikatauluihin, ellei muuta sopimusta tehdä.

 Alueelle tuotavien puhtaiden maa-ainesten käsittelyssä noudatetaan annettavia lupaehtoja. Alueella ei käsitellä muita jätteitä. Kirjanpitovelvollisuuden osalta täsmennetään, että 10 vuoden kirjanpitoaineiston säilyttämisen määräaika lasketaan toiminnan päättymisestä lukien.

 Ottamisalueelta syntyviksi kaivannaisjätteiksi muodostuvat ne maa-ainekset, joita ei välittömästi hyödynnetä. Tällaisia ovat ainakin pintamaat, joille on osoitettu alueita toiminta-alueella siten, että vaikutuksia naapuritilan alueelle ei näiden johdosta muodostu.

 Mahdollisia vahinkoja käsitellään yleisten vahingonkorvausperiaatteiden mukaan. Kaikkien osapuolten etu on, että vahinkoa ei toisen omaisuudelle aiheuteta.

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 Maa-aineslain 4 § ja ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohta 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää).

 Päätös maa-aineslain (555/1981) 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Ympäristölupahakemukseen liittyy pilaantumattomien ylijäämämaiden vastaanottoa ja loppusijoitusta toiminta-alueelle.

Lupamääräykset

1. Ottamislupa myönnetään kymmeneksi (10) vuodeksi siten, että luvan voimassaoloaikana kiviainesta saa ottaa hakemuksen (päivätty 20.4.2025) osoittamalta 7,5 ha:n alueelta enintään 475 000 k-m3, josta 425 000 k-m3 on kiviainesta ja 50 000 k-m3 pintamaita ja moreenia. (MAL 3 §, 11 §)

Kiviaineksen ottaminen

2. Ottamisalue tulee olla merkitty maastoon ennen ottamistoimintaan ryhtymistä riittävän pysyvillä ja näkyvillä paaluilla ja alueelle tulee asentaa ottamisen edetessä riittävästi korkomerkkejä oton pohjatason seuraamiseksi.

3. Maa-aineksen oton saa aloittaa vasta aloituskatselmuksen jälkeen. Aloituskatselmuksen ajankohdasta on sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Katselmuksessa tarkastetaan mm., että ottamisalue on asianmukaisesti merkitty maastoon ja että alueella on riittävästi korkomerkkejä. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

4. Maa-ainesten ottamisen alin syvyys saa ulottua alimmillaan tasoon hakemuksen mukaisesti +99,00 (N2000). Hulevesialtaan pohja saa ulottua tasoon +97,00 (N2000). Maa-ainestenottajan tulee tarvittaessa selvityttää kaivauksen pohjantaso (MAL 3 §, 11 §, YsL 52 §)

5. Mahdolliset varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maanvastaanottoalueen toimintoja, maisemointi- ja jälkihoitotoimenpiteitä. (MAL 3 §, 11 §)

6. Ottamisen aikana muodostuvat jyrkät rinteet tulee merkitä riittävän selvästi. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. (MAL 3 §, 11 §)

Ylijäämämaiden käsittely

7. Toiminnanharjoittaja voi sijoittaa luvan alueelle omilta maanrakennustyömailta kuljetettavia pilaantumattomia maa-aineksia kierrätystä, vastaanottoa ja loppusijoittamista varten. Alueelle ei voi tuoda välivarastoon mahdollisesti pilaantuneeksi epäiltyjä maa-aineskuormia odottamaan analyysitulosten valmistumista.

Toiminta-ajat

8. Sallitut toiminta-ajat ovat seuraavat:

-          Murskaaminen arkipäivisin klo 7.00 – 22.00

-          Poraaminen arkipäivisin klo 7.00 – 21.00

-          Rikotus arkipäivisin klo 8.00 – 18.00

-          Räjäytykset arkipäivisin klo 8.00 – 18.00

-          Kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin klo 6.00 – 22.00, lauantaisin klo 7.00 – 18.00

-          Ylijäämämaiden loppusijoitus arkipäivisin klo 6.00 – 22.00 (YsL 52 §, VnA 800/2010 8 §, NaapL 17 §)

Melu, pöly ja tärinä

9. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ulkona melun A-painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7.00 - 22.00) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22.00 - 7.00) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä toiminnan aiheuttama melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

 Melua on torjuttava tarvittaessa melusuojauksilla. Lisäksi murskauslaitteiston melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla meluntorjuntatoimenpiteillä. (YsL 52 §, VnA 800/2010 7 §, Vnp 29.10.1992/993)

10. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle ja ympäristölle. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m3, 24 tunnin keskiarvona mitattuna.

 Pölyhaittojen estämiseksi ottamisaluetta, kuljetusreittejä, varastokasoja ja murskattavaa materiaalia on tarvittaessa kasteltava. (YsL 52 §, NaapL 17 §, VnA 800/2010 5 §)

11. Mikäli valvonnassa saatujen havaintojen tai toiminnasta tulleiden valitusten johdosta on perusteltua syytä olettaa melun tai pölyn raja-arvojen ylittyvän, voi valvontaviranomainen määrätä toiminnanharjoittajaa teettämään ulkopuolisen asiantuntijan tekemän melu- tai pölymittauksen. (YsL 65 §, VnA 800/2010 13 §)

12. Toiminnasta ei saa aiheutua tärinähaittaa. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Räjäytystyössä käytettävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä tärinä- ja meluhaittojen vähentämiseksi.

 Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille. (YsL 7 §, 52 §)

Maaperän ja vesien suojelu

13. Alueella ei saa huoltaa koneita tai laitteita. Alueella käytettävien koneiden ja laitteiden sijoitus- ja säilytyspaikat on rakennettava tai toiminta järjestettävä niin, ettei toiminnasta voi aiheutua maaperän pilaantumisen vaaraa. (MAL 3 §, 11 §, YsL 52 §, 66 §)

14. Alueen pinta- ja kuivatusvesistä ei saa aiheutua haittaa alapuolisissa ojissa ja vesistöissä. Mikäli suunnitelman mukaisen laskeutusaltaan tilavuus ei ole riittävä, sitä on suurennettava. Mahdolliset ylivirtaamatilanteet eivät saa aiheuttaa tulvariskiä alapuolisissa ojissa ja vesistöissä. (MAL 11 §, VnA 800/2010 10 §)

15. Laskeutusallas tulee tyhjentää tarvittaessa lietteestä ja sen tilaa tulee tarkkailla säännöllisesti silmämääräisesti. (MAL 11 §, VnA 800/2010 10 §)

16. Mikäli toiminnasta ilmenee aiheutuvan ongelmia alapuolisiin ojiin tai vesistöihin, on valvontaviranomaisella mahdollisuus antaa vesien käsittelyä tai ympäristön pilaantumista estäviä toimenpidemääräyksiä tai pintavesien tarkkailumääräyksiä. (MAL 11 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä alansa parhaan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YsL 7 §, 52 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

18. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytys- ja torjuntamateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut haitalliset aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiselle vastaanottopaikalle. Öljy- tai kemikaalivahingosta tulee ilmoittaa pelastuslaitokselle. (YsL 52 §, JL 13 §, VnA 800/2010 12 §)

19. Laitoksen henkilökunta, aliurakoitsijoiden henkilökunta mukaan luettuna, tulee perehdyttää tämän luvan ehtoihin. (YsL 52 §)

20. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä viipymättä ilmoitus mahdollisista vahinko- ja onnettomuustilanteista, joissa aineita pääsee esimerkiksi maaperään tai ilmaan. (YsL 52 §, 123 §)

Toiminnan kirjanpito ja raportointi

21. Laitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon tulee merkitä:

 Kiviainesten louhinta ja murskaus:

-          päivittäiset toiminta-ajat ja tuotantomäärät

-          räjäytysten määrä

-          louhittu ja murskattu määrä sekä varastotilanne

-          pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet

-          jätteistä (syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen laji, määrä, alkuperä, toimituspaikka)

 Pilaantumattomat ylijäämämaat (EWC 17 05 04):

-          vastaanotetun aineksen määrä, laatu ja alkuperä

-          käsiteltyjen ainesten määrä

-          varastoitujen ainesten määrät

-          alueelta pois toimitettujen ainesten määrä, toimitusaika ja toimituspaikka

 Sekä lisäksi tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden syistä. Kirjanpito tulee olla viranomaisten saatavilla.

 Toiminnasta on raportoitava Heinolan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedot on säilytettävä vähintään kolmen (3) vuoden ajan. (YsL 6 §, 52 §, 62 §, MAL 3 §, 11 §, JL 12 §, 118 §, 120 §)

22. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa otetun maa-aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. Tiedot voi ilmoittaa myös sähköiseen NOTTO-järjestelmään. (MAL 11 §)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen ja jälkihoitotyöt

23. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toiminnan muutoksista ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YsL 52 §)

24. Toiminnan päättyessä alueelta tulee poistaa toimintaan liittyvät laitteet ja suojausrakenteet tulee purkaa.

 Alueen maisemointi tulee toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. (YsL 52 §, 58 §, 66 §, VnA 800/2010 9 §, MAL 3 §, 11 §)

25. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella pidettävä loppukatselmus. Ennen loppukatselmusta on hakijan toimitettava valvontaviranomaiselle alueen loppumittauspöytäkirja, josta käyvät ilmi alueen pohjan taso ja otetun alueen laajuus. Luvan haltijan on pyydettävä tässä tarkoitettua loppukatselmusta. (MAL 3 §, 11 §, MAA 7 §)

Asetuksen noudattaminen

 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 70 §)

PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

Maa-aineslain 21 §:n ja ympäristösuojelulain 199 §:n mukainen hakemus

 Maa-aineslain 21 §:n 1 momentin mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

 Ympäristönsuojelulain mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen.

 Maanrakennus Pertti Kärnä Oy hakee alueelle maa-aineslain 21 §:n mukaista ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman.

 Hakijan mukaan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on tarpeellinen, koska työmailla on kiviainestarvetta ja toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Toiminnan aloittaminen olisi mahdollista tehdä rajatulla alueella jo rakennettuun metsätieverkkoon tukeutuen.

Luvan myöntämisen edellytykset

 Hakemuksessa on esitetty asianmukaiset suunnitelmat ja riittävät selvitykset lupaharkinnan tekemiseksi. Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

 Ympäristönsuojelulain 49 §:n ja 51 §:n, laki eräistä naapuruussuhteista 17 §:n ja Vna 2010/800 mukaan lupa on myönnettävissä, kun toiminnasta, lupamääräyksistä ja sijoituspaikasta huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, päästöjä suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään.

 Lupahakemuksen ja lupapäätöksen määräysten mukaan toimittaessa ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista.

 Maa-ainesten ottaminen lupamääräyksiä noudattamalla ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa, eikä muutoinkaan ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

Lupamääräysten perustelut

 Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä, ottamisaika ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Määräys toiminnan laajuudesta on ollut tarpeen antaa, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle.

 Lupamääräys 2. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta voidaan varmistua, että ottotoiminta pysyy suunnitelluissa rajoissa. Määräys on annettu toiminnan valvomiseksi.

 Lupamääräys 3. Aloituskatselmus on tarpeen otolle asetettujen aloitusehtojen toteutumisen tarkistamiseksi.

 Lupamääräys 4. Luvassa määrätyt alimmat ottotasot ovat lupahakemuksen mukaiset.

 Lupamääräys 5. Varastokasojen sijoittelulla varmistetaan, että maisemointi ja jälkihoitotyöt voidaan toteuttaa suunnitellusti.

 Lupamääräys 6. Jyrkkien rinteiden merkinnällä varmistetaan, ettei niistä aiheudu vaaraa maastossa kulkeville. Putoamisvaaran poistaminen maanleikkauksen kohdalla edellyttää tukevaa aita- tai vallirakennetta. Pelkkä merkitsemiseen tarkoitettu lippusiima ei toteuta tässä määräyksessä tarkoitettua putoamista estävää rakennetta.

 Lupamääräys 7. Annettu ylijäämämaiden varastointia ja loppusijoittamiseen kohdistuvan valvonnan tehostamiseksi. (713/2014)

 Lupamääräys 8. Annettu lupamääräys toiminta-ajoista, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristöön. Annetut toiminta-ajat ovat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaiset.

 Lupamääräys 9. Melutasorajat perustuvat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (800/2010), jossa VNp 993/1992 melutason ohjearvot on säädetty raja-arvoiksi. 

 Lupamääräys 10. Maa-ainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyisyyshaittaa lähialueella. Lupamääräys on tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011).

 Lupamääräys 11. Melua ja pölyä koskevat tarkat mittaukset ovat tarpeen, mikäli on aihetta epäillä asetettujen raja-arvojen ylittyvän.

 Lupamääräys 12. Toimenpiteillä ehkäistään tärinähaittaa. Räjäytyksiin voidaan varautua, kun niistä tiedotetaan etukäteen. Räjähdeaineen määrän optimoinnilla vältetään tärinähaittoja ja ympäristökuormitusta.

 Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta.

 Lupamääräys 13. Työkoneiden säilytys, huolto, tankkaus ja polttonesteiden varastointi saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Määräykset on annettu pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi.

 Lupamääräykset 14, 15 ja 16. Toiminnassa syntyvien hulevesien oikealla käsittelyllä ehkäistään kiintoaineiden päätyminen ojien kautta vesistöihin. Ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus antaa tiukempia määräyksiä tarpeen vaatiessa.

 Lupamääräys 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen mukaan käytettävä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

 Lupamääräys 18. Pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on ollut perusteltua antaa määräys riittävän torjuntakaluston ja torjuntamateriaalin varaamisesta vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle.

 Lupamääräys 19. Luvan ehtojen täyttymisen varmistamiseksi laitoksella toimivan henkilökunnan tulee olla selvillä luvan sisällöstä. Henkilöstön perehdytyksellä voidaan vähentää onnettomuusriskejä.

 Lupamääräys 20. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden ilmoitusvelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan ehkäisemiseksi, viranomaisen ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi.

 Lupamääräys 21. Valvontaviranomaisella tulee olla valvonnallisista syistä tieto alueella suoritettavasta toiminnasta ja toimintajaksojen ajankohdista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi, tiedonkulun varmistamiseksi ja tarkkailun toteuttamiseksi.

 Lupamääräys 22. Raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi.

 Lupamääräys 23. On tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi, sekä viranomaisen ohjeiden antamisen mahdollistamiseksi.

 Lupamääräys 24. Ottoalueen siistimisen tarkoituksena on sopeuttaa alue ympäröivään luontoon sekä edistää alueen jälkikäyttömahdollisuuksia.

 Lupamääräys 25. On tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. Loppukatselmus on tarpeen jälkihoitotöiden toteamiseksi.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Maa-aineslaki (555/1981)

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

 VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

 Vnp melutason ohjearvoista (993/1992)

 Jätelaki (646/2011)

 Heinolan kaupunki; Ympäristönsuojelumääräykset 1.6.2025 alkaen

 Heinolan kaupunki; Maa-ainestaksa 1.7.2016 alkaen

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO 

 Tämä päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Yhteiskäsittelyssä annettava lupa on määräaikainen ja luvan voimassaolo määräytyy maa-aineslain 10 §:n mukaan. (MAL 4a, 10 §)

LUPAAN LIITTYVÄT MAKSUT

Vakuus

 Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on asetettava lupamääräysten noudattamiseksi 37 500 (7,5 ha x 5000 €) euron suuruinen MAL 12 §:n tarkoittama hyväksyttävä vakuus. (esim. pankkitalletus tai pankkitakaus). Vakuussumma muodostuu arvioiduista jälkihoitotöiden kustannuksista noin 5000 euroa/ha.

 Vakuuden tulee olla asetettuna ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin valvontaviranomainen on hyväksynyt asetetun vakuuden. Vakuuden tulee olla voimassa yhden (1) vuoden yli tämän luvan voimassaoloajan. Vakuuden arvoa voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana.

 Vakuus voidaan vapauttaa kokonaisuudessaan toiminnan päätyttyä, lupaan liittyvien ehtojen velvoitteiden tultua täytetyksi. Vakuuden vapauttaminen tapahtuu valvontaviranomaisen päätöksen perusteella.

 Vakuuden hyväksymisestä peritään 80 € maksu.

Tarkastusmaksu

 Luvan ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava 1.7.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti seuraavat maksut:

Käsittelymaksu

 Luvansaajan on maksettava 1.7.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti yhteiskäsittelyssä ratkaistavan ympäristölupahakemuksen käsittelymaksuna 1 000 € (Perusmaksu 1 000 €)

Asianosaisten kuuleminen

Valvontamaksu

 Vuosittaista valvontamaksua peritään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan. 1.7.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaiset valvontamaksut ovat seuraavat:

 Ensimmäinen vuotuinen valvontamaksu peritään ennen ottamistoimintaan ryhtymistä ja seuraavat vuosittain kunnan määräämänä ajankohtana.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Tieto päätöksestä julkaistaan Heinolan kaupungin Internet-sivuilla. (YsL 85 §)

Päätös Hakija

Tiedoksi Lupa- ja valvontavirasto

 Päijät-Hämeen ympäristöterveys

 Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelu

LIITTEET Valitusosoitus