kaupunginhallitus
Pöytäkirja 29.08.2022/Pykälä 143

khall 29.08.2022 § 143  

182/00.04.01/2021  

Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lausunto pöytäkirjan liitteenä.

Esittelijä kaupunginjohtaja Parkkonen, Jari

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä olevan lausunnon Päijät-Hämeen liitolle Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista.

Toimivalta Heinolan kaupungin hallintosääntö 5 luku 22 §

Valmistelija kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen
puh. 044 797 6907, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Valmistelu  Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt maakunnan kunnilta lausuntoa Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista.

Lahden kaupunkiseutusuunnitelma kattaa kaupunkiseudun MAL-sopimuskunnat ja rakennemalli koko maakunnan. Suunnitelmien osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä syksyllä 2021. Tavoitteet hyväksyttiin kaupunkiseutusuunnitelman osalta MAL-sopimuskuntien hallituksissa (Heinolan kh 21.2.2022 § 28) ja rakennemallin osalta maakuntahallituksessa (13.12.2021 § 232).

Kaupunkiseutusuunnitelma on kokonaan uusi suunnitelmataso, joka tarkkuustasoltaan sijoittuu maakuntakaavan ja kuntien strategisten yleiskaavojen välille. Valmistuttuaan se mm. antaa pohjaa kuntien yleiskaavojen laadin­taan. Kaupunkiseutusuunnitelma ei kuitenkaan ole lainvoimainen eikä oikeusvaikutteinen kaava. Lahden kaupunki­seutu­suunnitelman hyväksyvät Lahden MAL-kuntien valtuustot, ja Päijät-Hämeen rakennemallin Hartolan, Sysmän ja Padasjoen kunnat sekä Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto.

Lahden kaupunkiseutusuunnitelmalla sovitetaan yhteen yhdyskunta­rakenteen, liikennejärjestelmän ja viherrakenteen kehittämisen peri­aatteet pitkällä aikavälillä. Suunnitelmalla on mahdollista osoittaa myös lyhyen aikavälin konkreettisia toimenpiteitä.

Yhdyskuntarakenteen osalta tarkastellaan kaupunkiseudun asumi­sen, työpaikkojen, elinkeinojen, palveluiden ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumista sekä niiden keskinäistä suhdetta.

Liikennejärjestelmän osalta tarkastellaan seudun liikenneväylien ja niiden solmukohtien, eri liikennemuotojen terminaalien ja muun liikkumisympäristön sekä henkilö- ja tavaraliikenteen eri muotojen muodostamaa kokonaisuutta.

Viherrakenteen osalta tarkastellaan seudun pääosin rakentamatto­mien ja kasvullisten alueiden ja niiden välisten yhteyksien muodosta­maa verkostoa. Verkoston katsotaan kattavan suojelu- ja virkistys­alueiden lisäksi vesialueita sekä sellaiset metsätalous- ja peltoalueet, joilla on erityistä merkitystä alueiden kytkeytyneisyyden, ekologisten yhteyksien, luonnon monimuotoisuuden, virkistyksen ja ilmaston­muutoksen kannalta ja johon liittyvät myös rakennetun ympäristön kasvulliset alueet. 

Kaupunkiseutusuunnitelman ja rakennemallin prosesseissa on määritelty suunnittelulle laadulliset tavoitteet viiteen pääteemaan:
1. luonto ja virkistys
2. väestö ja asuminen
3. kauppa ja palvelut
4. elinkeinot ja työpaikat sekä

5. liikenne.

Suunnitelmaluonnosten pohjaksi on luotu kolme vaihtoehtoista kuvaus­­ta siitä, kuinka globaali ja kansallisen tason kehitys vaikut­tavat seudun väestöön, työpaikkamääriin ja muuhun kehitykseen vuoteen 2060 mennessä. Laaditut kehityskuvavaihtoehdot ovat teemoiltaan seuraavat: typistyvän kehityksen vaihtoehto XS, maltillisen kasvun vaihto­ehto M sekä voimakkaan kasvun vaihtoehto XL.

Jokaisen kehitysvaihtoehdon pohjalta on laadittu vastaava kartta­pohjainen suunnitelmaluonnosvaihtoehto. Luonnoksissa on esitetty strategiset alueidenkäytön vaihtoehdot väestön ja asumisen, elin­keinojen ja työpaikkojen, liikenteen sekä viherverkostojen osalta. Viherverkoston karttaesitys on kaikissa luonnosvaihtoehdoissa sama.

XS-vaihtoehdossa väkiluku laskee kehityskuvakaudella Päijät-Hämees­sä 12 % ja MAL-alueella 10 % nykyisestä. Väestö, elinkei­not, työpaikat ja palvelut keskittyvät entistä enemmän kaupunkeihin ja palvelukeskuksiin. Taajama-aste kohoaa haja-asutusalueiden vaki­tuisten asukkaiden vähetessä ja yhdyskuntarakenteiden tiivistyessä taajamien lievealueilla. Kausiasuminen maaseudulla painottuu nykyi­siin vapaa-ajanasuntokeskittymiin.

M-vaihtoehdossa Päijät-Hämeen ja MAL-alueen väkiluvut kasvavat kehityskuvakaudella vähintään 4 % nykyisestä. Kasvava väestö jakau­­tuu tasaisesti taajamiin, haja-asutusalue säilyy asuttuna ja taaja­ma-aste pysyy nykytasollaan. Uutta maaseutuasumista ohjataan kyliin, joiden ympärille myös kausiasuminen keskittyy. Kehittämis­vyöhykkeet laajenevat 1. Salpausselän eteläpuolella Lahdessa ja Ori­mattilassa sekä 2. Salpausselän vaiheilla Asikkalassa ja Heino­lassa.

XL-vaihtoehdossa Päijät-Hämeen ja MAL-alueen väkiluvut kasvavat kehityskuvakaudella noin 20 % nykyisestä. Lahti kasvaa henkilö- ja tavaraliikenteen kansallisena solmukohtana. Tavoitellut tie- ja ratahankkeet toteutuvat: valtatie 12 välillä Uusikylä-Tillola ja uusi rautatie välillä Lahti-Heinola-Mikkeli. Monipuolistuva joukkoliikenne kiskoilla sekä teillä lisää kaupunkiseudun keskusten toiminnallisia yhteyksiä. Taajama-aste kohoaa. Kausiasuminen suuntautuu vesistöjen äärelle ja ylläpitää myös pohjoisten kirkonkylien palvelutarjontaa.

Kaupunkiseutusuunnitelman ja rakennemallin luonnosvaihtoehdot tausta-aineistoineen ovat nähtävillä Päijät-Hämeen liiton verkko­sivuilla https://paijat-hame.fi/

Esityslistan liitteenä on esitys Heinolan kaupungin lausunnoksi Lahden kaupunkiseutusuunnitelman ja Päijät-Hämeen rakennemallin luonnosvaihtoehdoista.

Tiedoksianto virallinen ote  Päijät-Hämeen liitto

 sähköposti  kaupunginarkkitehti

   elinvoimajohtaja

   teknisen toimen johtaja